Pedon tappamasta porosta maksetaan 2 200 euron korvaus – luontokirjailija väittää, että poroja syötetään pedoille

Normaali petokorvaus porosta vaihtelee muutamasta sadasta eurosta noin 1 300 euroon. Lex Hallan paliskunnissa korvaus kaksinkertaistetaan, jolloin pedon tappamasta porosta voi saada jopa 2 700 euroa. Kuva: Pekka Fali

Luontokuvaaja, kirjailija Antti Haataja arvostelee porotalouden petovahinkojärjestelmää kirjassaan Pohjoinen - Jälkemme maailman laidalla. Hänen mielestään korvausten suuruus kannustaa käyttämään järjestelmää väärin. Poronhoitaja saa suurpedon tappamasta porosta keskimäärin yli 2 200 euron korvauksen, kun taas teurastetusta porosta tulo on korkeintaan 500 euroa.

Petovahingoiksi ilmoitetuista poronraadoista tarkastetaan murto-osa, vuosina 2008–2016 alle 7 prosenttia.

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari kertoo, että Luonnonvarakeskuksen petovahinkoraportti vuosilta 2008–2016 osoittaa, että kolmasosassa tarkastetuista poronraadoista korvaushakemus hylättiin tai olisi pitänyt hylätä. Keskeisin syy oli se, ettei vahingonaiheuttajaa tai kuolinsyytä saatu selville, koska raadon löydöstä sen tarkastukseen kului liian kauan aikaa.

Haatajan mukaan 15 prosenttia petovahinkoina ilmoitetuista poroista oli valmiiksi huonokuntoisia tai nälkiintyneitä. "Osa poroista olisi siis kuollut nälkään joka tapauksessa", Haataja päättelee.

Porojen ravintokilpailu on kiristynyt suuren poromäärän vuoksi. Laidunpaine ja ilmastonmuutoksen lauhduttamat talvet heikentävät porojen yleiskuntoa.

Poronhoitoalueella on Haatajan mukaan niin vähän suurpetoja, että petovahinkomäärät kuulostavat siihen nähden suurilta. Vuonna 2016 suurpedot tappoivat noin 4 700 poroa.

"Poromiehet ovat myyneet 2010-luvulla Enontekiöllä syntyneitä poroja teurashintaa korkeammalla, mutta petokorvausta edullisemmalla hinnalla Kainuuseen ja Kuusamoon poronhoitoalueen eteläosaan. Siellä porot on jätetty tarkoituksella vartioimatta suurpetojen tapettavaksi", Haataja väittää kirjassaan.

Suurin yhdelle poronhoitajalle maksettu petovahinkokorvaus oli vuonna 2016 yli 218 000 euroa. Samana vuonna petovahinkokorvauksia maksettiin poronomistajille ennätysmäärä, yli 10 miljoonaa euroa. Vuosituhannen vaihteessa korvauksia maksettiin huomattavasti vähemmän, alle miljoona euroa vuodessa.

Laanikarin mukaan suurimmat syyt korvausten nousuun ovat poronlihan hinnan nousu ja niin sanottu Lex Halla -korvaus kymmenelle paliskunnalle. Niiden alueiden poromiehet saavat pedoille menetetyistä poroista kaksi kertaa suuremman korvauksen kuin muualla poronhoitoalueella asuvat elinkeinonharjoittajat. Lex Halla tuli voimaan 2009 osana riistavahinkolakia, kun petojen tekemiksi ilmoitetut vahingot olivat kasvaneet. Laanikarin mukaan riistavahinkolain muutos, jossa Lex Hallaa esitetään poistettavaksi, on parhaillaan lausunnolla.

Haataja pitäisi parempana Ruotsissa käytössä olevaa korvausjärjestelmää, jossa korvaukset maksetaan paliskunnalle, eikä suoraan omistajalle. Korvausta saa muun muassa ahman esiintymisestä alueella. Suomessa paliskunnalle maksetaan korvaus, jos maakotkalla on asuttu pesä sen alueella.

Poroerotuksessa teurastetaan vuosittain noin 90 000 poroa. Pedot puolestaan tappavat vuosittain noin 5 000 poroa.

"Miten suuren petojen tappaman poromäärän poronhoito suostuisi hyväksymään? Kuinka monta prosenttia vastaa perinteistä, luonnon kanssa tasapainossa tapahtuvaa poronhoitoa?" Haataja pohtii.

Hänen mielestään ratkaisuja pitäisi miettiä nimenomaan poronomistajien kanssa, heidän asiantuntemustaan hyödyntäen.