Ilmajoki toi näyttämölle Oskar Merikannon
Ilmajoki
Ilmajoen Musiikkijuhlilla on kuultu oopperaa jo 40 vuotta. Viikonloppuna sai kantaesityksensä Elämälle-ooppera, joka kertoo Oskar Merikannosta ja hänen aikalaisistaan.
Tapahtuma oli musiikkimies Lasse Lintalan hullunrohkea idea. Hän sai ajatuksen oopperan tuomisesta maakuntaan ja onnistui saamaan Kansallisoopperan vierailemaan Ilmajoelle kesällä 1975.
Pohjalaisia-oopperasta alkoi omaleimaisten esitysten sarja:
Jaakko Ilkka, Jokiooppera, Ameriikka, Isänmaan tyttäret, Lakeuksien lukko, Taipaleenjoki, Kekkonen. Musiikkijuhlat on tuottanut jo 11 kantaesitystä.
Elämälle kuvaa suomalaisuuden syntymisen aikaa. Keskiössä on säveltäjä Oskar Merikanto, jota toverit Jean Sibelius, Akseli Gallen-Kallela, Robert Kajanus, Eino Leino ja kriitikko Karl Fodin eivät pitäneet oikeana taiteilija. Merikanto oli kuitenkin kansan rakastama ja hän halusi säveltää musiikkia, jota piiat ja rengitkin lauloivat.
Libreton kirjoittajalla Juhani Koivistolla on ollut tehtävää: Merikannon elämä oli aika tasaista. Koivisto on ottanut mukaan ajan tapahtumia kuten valkoisten ja punaisten taistelut ja saanut siitä tarpeellista dramatiikkaa.
Säveltäjä Jaakko Kuusisto seuraa isänsä Ilkan jäljissä Ilmajoella. Hänen musiikkinsa on kaunista, harmonista ja soljuvaa; alussa muistuma Kesäillan valssista ja lopussa virrestä.
Pääroolin sukunimikaima Jussi Merikanto tekee vahvan ja vakaan Oskarin muotokuvan. Eeva-Maria Kopp on hänen vaimonaan hillitty, mutta äänellisesti loistava. Heidän poikansa Aarre, josta myös tuli säveltäjä, saa Simo Mäkiseltä energisen tulkinnan. Oopperan diivana valloittaa Johanna Rusanen-Kartano, jonka Aino Acktéssa on karikatyyristä voimaa.
Ohjaaja Anna Kelo onnistuu luomaan ajan hengen oopperaan, mutta monta loppua pitkittää turhaan.
Musiikkijuhlat on aina tunnettu erityisen hyvästä hengestään. Koko pitäjä puhaltaa yhteen hiileen. Kökällä eli talkootyöllä tehdään paljon. Tänä vuonna Musakat, juhlien emännät, paistoivat vieraille 6 950 voisilmäpullaa kahvin kanssa.
Leena Lahdella on Elämälle -oopperaan henkilökohtainen mielenkiinto. ”Oskar Merikanto tapasi viettää kesiä isoäitini kotitalossa Haapaniemessä Jalasjärven Luopajärven kylässä.”
”Haapaniemessä on aina paljon musisoitu, serkukset sinne kokoontuessaan. Erityisesti pidin Jaakko Kuusiston musiikista, jossa oli Merikannon sävelistä siteerauksia, mutta ei plagiointia”, kertoo Itä-Suomen yliopiston lehtorina elämäntyönsä tehnyt Lahti.
Katariina Fleming
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
