”Suomenlahden suojelussa ei poliittista jännitettä”
Ukrainan kriisi heijastuu Suomenlahden suojelutyöhön. Parhaillaan vietetään Suomenlahti-teemavuotta, jonka tavoitteena on parantaa merialueen tilaa Suomen, Venäjän ja Viron yhteistyöllä. Itämeren tila vaikuttaa Suomenlahteen. Kaliningradin jätevedet menevät mereen edelleen puhdistamatta.
Kuva: Mats Westerbom/Suomenlahti-vuosiTurkuun kesäkuulle kaavailtu kolmen maan presidenttien tapaaminen peruuntui. Myös ministerivierailut on jäädytetty.
”Ukrainan kriisi ei saa vaarantaa Suomenlahti-ohjelmaa”, sanoi ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.) tiistaina valiokunnan kokouksessa.
Projektikoordinaattori Kai Myrberg Suomen ympäristökeskuksesta sanoo, että Suomi, Venäjä ja Viro ovat yksimielisiä ympäristönsuojelun kehittämisestä. ”Asiassa ei ole poliittista jännitettä.”
Itämeren suojelukomissio Helcomin työhön Ukrainan tilanne ei ole vaikuttanut, kertoi ympäristöneuvos Eeva-Liisa Poutanen .
”Venäjä on aktiivisesti mukana.”
Uutta tietoa melusta, roskista ja vieraslajeista
Suomi, Viro ja Venäjä ovat tänä vuonna jakaneet ensi kertaa Suomenlahden tutkimus- ja seurantatietoja.
Datat on yhdistetty vuosilta 1996–2013. Kesällä tehtiin laaja tutkimusohjelma.
Uusia tutkimuskohteita ovat roskat, vieraslajit ja vedenalainen melu. Niistä on jo saatu ensimmäisiä tuloksia.
Myrbergin mukaan kalat syövät mikroroskia, joita syntyy esimerkiksi vaatteiden pesun yhteydessä. Melusaaste voi olla vahingollista eläimille. Vieraslajeja Suomenlahteen on tullut merenkulun myötä.
Idässä valoa, lännessä levälauttoja
Korhonen kävi läpi Suomenlahden kesän tilannetta.
Itäinen Suomenlahti on elpynyt, osaltaan, kun fosforinpoisto on parantunut Pietarissa. Läntisellä Suomenlahdella puolestaan on nähty massiivisia sinilevälauttoja.
”Suomenlahti ei voi puhdistua ennen kuin Itämeri puhdistuu”, Myrberg painotti.
Yksikön päällikkö Heikki Pitkänen Suomen ympäristökeskuksesta muistutti, että Suomenlahden tilan parantuminen vie kymmeniä vuosia.
Jätevedet puhdistamatta Itämereen
Valiokunta kysyi, mitä konkreettista nyt voitaisiin tehdä.
”Ainoa varma tapa on mahdollisimman tehokas ravinnepäästöjen vähentäminen”, vastasi Pitkänen.
Pitkäsen mukaan esimerkiksi Kaliningradin jätevedenpuhdistamo pitäisi saada toimintaan ja Pietarin ravinnekuormaa vähentää. Lisäksi maatalouteen Suomessa ja Venäjällä pitää kiinnittää huomiota.
Kaliningradin jätevedenpuhdistamo seisoo 95-prosenttisesti valmiina. Työt ovat keskeytyneet urakoitsijan ja kaupungin riitaan.
Laitoksen on arvioitu käynnistyvän syksyllä 2015. Suomen ympäristöministeriö ei tähän täysin usko.
Yli 400 000 ihmisen jätevedet menevät ratkaisua odotellessa Itämereen puhdistamatta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
