Ympäristöministeriö odottaa yrittäjienpitävän marjanpoimijat ruodussa
VERNu VASUNTA
Ympäristöministeriön mukaan myös kaupallinen marjanpoiminta kuuluu edelleen jokamiehenoikeuksien piiriin, ministeriön luonto- ja ympäristöosaston ylijohtaja Timo Tanninen sanoo.
Marjastajien ohjeistusta pitäisi kuitenkin hänen mielestään parantaa.
”Marja-alan yrittäjät ovat avainasemassa siinä, että muualta tulevat poimijat tietävät, miten suomalaisessa metsässä toimitaan ja miten ei.”
Ympäristöministeriössä on tekeillä julkaisu, jonka tarkoituksena on selventää jokamiehenoikeuksien sisältöä.
Julkaisun lähtökohtana on Tannisen mukaan nykyinen tulkinta, joten varsinaisia muutoksia jokamiehenoikeuksiin ei ole luvassa.
Julkaisun on tarkoitus valmistua syyskuussa.
Julkaisuun on koottu tietolaatikoita, joissa kerrotaan hyviä käytäntöjä erilaisiin tilanteisiin.
Kaupallisen marjanpoiminnan kannalta luonnoksessa korostuu yritysten velvollisuus ohjeistaa työntekijöitä.
Lisäksi oppaassa neuvotaan, että poiminta ei saa vahingoittaa kasvustoja ja kerättävien marjojen tulee olla kypsiä. Myös kotirauhaa kehotetaan kunnioittamaan.
Marjanpoiminnan lisäksi tekeillä olevassa julkaisussa käsitellään Tannisen mukaan varsin kattavasti myös muita toisen mailla tapahtuvia kaupallisia toimintoja.
Tanninen toivoo, että hyvät käytännöt riittäisivät selventämään jokamiehenoikeuksien tulkintaa, eikä tilanne maanomistajien ja poimijoiden välillä kärjistyisi.
Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) ei lomaltaan ehtinyt ottaa kantaa asiaan.
Tänä kesänä 450 thaimaalaista marjanpoimijaa Suomeen kutsuneen suomussalmelaisen Kiantama oy:n toimitusjohtaja Vernu Vasunta pitää jokamiehenoikeuksien selvennystä tervetulleena.
Hänen mielestään on itsestäänselvää, että poimijoita kutsuvilla yrityksillä on velvollisuus ohjeistaa poimijat toimimaan oikein.
Kiantaman poimijat osallistuvat kaikki Thaimaassa kaksi päivää kestävään koulutukseen, jossa käydään läpi muun muassa jokamiehenoikeuksia. Lisäksi heille jaetaan kirjallista materiaalia omalla äidinkielellään.
”Silti tuskin koskaan tulee sellaista vuotta, ettei joitakin ylilyöntejä tapahtuisi.”
Vasunta sanoo, että esimerkiksi kahden kilometrin välimatkaa lähimpään taloon on vaikea noudattaa, jos ei tunne aluetta.
”Välillä liian lähelle taloja mennään vahingossa, ja välillä myös dollarin kiilto silmissä.”
Raakoja marjoja poimivat Vasunnan mukaan eteläsuomalaiset turistit.
”Poimijoiden tienestit riippuvat marjojen määrästä. En tiedä, kuka ostaisi raakoja marjoja.”
Vasunta kertoo poimijoiden käyttävän varrellisia poimureita eli ”haravia”. Niitä paljon marjastavat ovat käyttäneet Kainuussa jo vuosikymmeniä.
Pahimmillaan poimuri saattaa esimerkiksi vasta istutetussa taimikossa repiä ylös puiden taimia. Näyttöä varpujen vahingoittamisesta ei ole.
”Ongelmissa on aina päästy sopuun. On esimerkiksi korvattu taimet tai kerätty metsään jätetyt roskat.”
Vasunta kehottaa maanomistajia ongelmatapauksissa selvittämään alueella liikkuneet poimijat auton rekisteritietojen avulla. Näin selviää yleensä, kuka poimijat on kutsunut ja ketkä alueella ovat työskennelleet.
”Vahinkoa aiheuttaneella on tietysti korvausvelvollisuus.”
Hän toivoo maanomistajilta pitkämielisyyttä ja korostaa, että marjayrittäjät ovat aina valmiita keskustelemaan asiasta.
”Moni suomalainen kuitenkin varmaan haluaa ostaa suomalaisia marjoja jatkossakin.”
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
