Kestävä bisnes on kannattavinta

Maaliskuussa vihittiin virallisesti käyttöön Suomen suurin biokaasulaitos Lahden Kujalassa. Labion ja Gasumin yhteislaitos riittää 2 000 omakotitalon tai 4 500 auton vuotuiseen tarpeeseen. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Suomesta löytyy ympäristön ja ilmaston kannalta puhtaampaa osaamista kuin monilta kilpailijoilta. Jos jäämme odottelemaan, että puhtaat ratkaisut on pakko ottaa käyttöön, markkinat on menetetty, sanoo CLC:n toiminnanjohtaja Jouni Keronen.

Yhdistys ponnistelee sen perusajatuksen eteen, että kestävä liiketoiminta on myös kannattavaa.

Keronen kuvaa yhdistystä ajatuspajaksi. Sen jäsenyritykset paitsi kannustavat muita omalla esimerkillään myös teettävät tutkimuksia ja osallistuvat kansainvälisiin aloitteisiin hiilettömän ja kiertotalouden edistämiseksi.

Keronen on seurannut aiemmin ilmastonmuutosta Fortumin palveluksessa ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun dosenttina. Se on ollut ja on edelleen monille yrityksille asia, jossa pyritään vain toteuttamaan lain säätämä minimitaso.

”Sellaiset yritykset eivät ole enää voittajia. Voittajia ovat ne, jotka toimivat etupainotteisesti.”

Suomi on perinteisesti paljon energiaa käyttävän teollisuuden maa, jonka kilpailukyvystä on huolehdittu muun muassa pitämällä teollisuuden sähkön hinta edullisena. Fossiilisia raakapolttoaineita kuluu paljon, kiitos myös kylmän ilmaston ja harvan asutuksen sekä etäisyyksien.

Luonnonvarat ja insinööritaito ovat toisaalta tuottaneet meille paljon osaamista, jonka bisnesarvoa emme globalisaation ristiaallokossa vain jostain syystä itse täysin hoksaa.

”Jos ryhdyttäisiin laajalla rintamalla soveltamaan puhtaan teknologian ratkaisuja niin julkisella sektorilla kuin yrityksissä, meille ehtisi kertyä osaamista, jota myydä myös muille”, Jouni Keronen järkeilee.

Euroopassakin on yli 600 kaupunkia, joilla on kovempi päästövähennystavoite kuin pääkaupunkiseudulla. Suomalainen tulkitsee asian: ”Höh, toimimmepa me huonosti”. Hyödyllisempää olisi ajatella: ”Onpa paljon mahdollisuuksia suomalaiselle myynnille”.

Kun Keroselta kysyy, missä biotalouden puolella hän näkee suomalaisille suurimmat mahdollisuudet, tulee ensin tutkijamainen vastaus.

”Jos olisit kysynyt viisi vuotta sitten, olisin ehkä sanonut hakkeella polttaminen. Mutta kehitys etenee nopeasti, ja jopa ligniinistä saadaan jo kemikaaleja talteen.”

Niinpä Kerosen jo olemassa olevien tuotteiden lista käsittää bioöljyt ja biopolttoaineet mukaan lukien kaikenlaisia biomassoja mädättämällä tuotettu biokaasu. Pidemmälle katsoen suurin merkitys on nanosellusta valmistetuilla tuotteilla ja biokemikaaleilla.

Kestävä kehitys on monessa suuressa monikansallisessa yrityksessä jo otettu strategiaan.

Esimerkiksi elintarvikejätti Unilever on ilmoittanut, että vuoden 2020 jälkeen se ostaa vain kestävästi tuotettuja maataloustuotteita ja muita raaka-aineita. Maailman suurimpiin kuuluva kosmetiikkayritys, muovipullojen suurkuluttaja, L´Oreal on puolestaan pudottanut koko toimintansa hiilidioksidipäästöt puoleen vuosina 2005—2014.

Yksi Kerosta innostava yritys on amerikkalainen muovimattojen valmistaja, Interface. Se on onnistunut vähentämään CO2-päästöjä yli 90 prosenttia ja päässyt vesijalanjäljessä nollaan. Nyt firma tähtää samaan uusiutuvan energian käyttäjänä.

Osakearvossa Interface on ollut vuosia kilpailijoitaan parempi, mikä kertoo siitä, että sijoittajat siirtyvät vauhdilla arvostamaan liiketoiminnan kestävyyttä, Keronen painottaa.

Kaijaleena Runsten

Avaa artikkelin PDF