Raision viljan ostomäärät saattavat jopa nousta
Raisioagron toimitusjohtaja Jarmo Puputti (vas.) vieraili viime viikolla pälkäneläisen Jarmo Ahon lypsykarjatilalla. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoRaisioagro lopettaa sika- ja siipikarjarehujen valmistuksen syyskuun lopussa. Moni eteläsuomalainen viljantuottaja pelkää, ettei kaikelle viljalle enää löydy markkinoita.
Raisioagron toimitusjohtaja Jarmo Puputti rauhoittelee huolestuneita.
”Olemme käyttäneet yksimahaisrehuihin sata miljoonaa kiloa viljaa vuodessa. Jalostamamme määrä vähenee tämän verran, mutta ostomäärä ei.”
Puputin mukaan Raisioagro keskittyy aiempaa vahvemmin viljan välitykseen. ”Ostovolyymit saattavat hyvinkin olla samoja kuin nykyään ja jatkossa jopa nousta.”
Hän muistuttaa, ettei Raisioagron luopuminen mallasohran jalostuksesta vaikuttanut sen sopimusviljelyyn.
”Haluamme olla jatkossakin vahva viljaketjun toimija.”
Sika- ja siipikarjarehuista luopumisen syynä olivat Puputin mukaan rehuteollisuuden ylikapasiteetti Etelä-Suomessa sekä rehujen tilasekoittamisen kasvu. ”Sianlihantuotannon heikko taloustilanne ei ollut ratkaiseva asia, mutta ei se kyllä kannustanut jatkamiseenkaan.”
Kun kotieläinyksiköt kasvavat, omiin rehuseoksiin käytettävän viljan hankinnasta tulee monelle tilalle pullonkaula. Tähän saumaan Raisioagro haluaa tarjota osaamistaan.
Viljaa välitetään myös jalostaviin yrityksiin sekä vientiin.
Mallasohraa Raisioagro on vienyt tähänkin saakka merkittäviä määriä. Puputti arvioi, että muidenkin viljalajien viennissä on kasvumahdollisuuksia.
Viljaketjusta aiotaan karsia kaikki ylimääräiset kustannukset, jotta sekä myyjä että ostaja hyötyvät. Viljan siirtely varastosta toiseen on kallista eikä paranna sen laatua, Puputti huomauttaa.
Sopimusviljely on ollut Raisioagrolle tärkeä viljan hankintakanava. Siihen uskotaan ja sitä kehitetään vahvasti edelleen, Puputti vakuuttaa. ”Sopimuksia on tarjolla jatkossakin.”
Raisioagro kiteyttää uudistetun strategiansa sanoihin kasvun innostaja.
Puputti kuvaa sitä keskittymisen strategiaksi. ”Keskitymme asiakkaisiimme, erityisosaamiseemme ja innovaatioihin. Haluamme mitata kasvua sekä taloudellisilla että osaamiseen liittyvillä mittareilla.”
Vahvuuksiin keskittyminen tarkoittaa aina myös luopumista, vaikka se vaikeaa onkin, Puputti viittaa yksimahaisrehuihin.
Ydinalueiksi nimetään nyt kasvinviljely sekä naudan- ja kalanrehut.
Viljantuotannossa Raisioagrolla on pitkät perinteet ja vankka osaaminen. Niitä vahvistetaan edelleen, samoin tuotantopanosten välitystä ja viljelyneuvontaa.
Uusi aluevaltaus on maitotilojen kasvintuotantoneuvonta ja siihen liittyvät tuotantopanokset.
Lypsykarjatiloilla puolet rehusta on karkearehua, Puputti muistuttaa. Sen määrän ja laadun parantamiseksi Raisioagrolla on hänen mukaansa paljon annettavaa. Sama pätee maitotilojen omaan viljantuotantoon.
Neuvontapakettiin yhdistetään omien rehujen analyysien perusteella tehtävä ruokintasuunnittelu. Tavoitteena ovat korkeammat tuotokset ja parempi taloudellinen tulos.
”Yhdistämme aiemmin hiukan erillään olleita osaamisalueitamme ja tuomme tarjolle uutta.”
Jotta asiantuntijoiden työpanos riittäisi mahdollisimman monen asiakkaan käyttöön, Raisioagro kehittää nettipohjaisia palvelujaan. Toki henkilökohtaistakin neuvontaa on edelleen tarjolla, Puputti lupaa.
Isot maitotilat ovat Raisioagrolle strategisesti tärkeitä, mutta Puputti vakuuttaa, että kaikki asiakkaat ovat yritykselle merkittäviä.
Raisioagron öljynpuristamo on ollut pitkään suljettuna ja henkilöstö lomautettuna. Suunnitelmia toiminnan käynnistämisestä tämän vuoden puolella ei ainakaan toistaiseksi ole, Puputti kertoo.
Olisiko yhteistyö Apetitin omistaman Mildolan kanssa järkevää? Puputilta ei irtoa vastausta. ”Tätä asiaa en kommentoi.”
Entä sopisiko vaikeuksiin ajautunut Finnproteinin Uudenkaupungin soijatehdas Raision ostoslistalle? Tähän vastaus on yhtä lyhyt. ”En voi vastata.”
Raisioagro osti Finnproteinilta raaka-ainetta, jonka laatuun oltiin tyytyväisiä. Nyt soijarouhetta ja -proteiinia tuodaan ulkomailta.
Muuntogeenisen soijan käytöstä Raisioagro luopuu kokonaan, kun yksimahaisrehut jäävät pois tuotannosta. Naudan- ja kalanrehuihin käytetään vain geenimuuntelematonta soijaa.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
