Kenialaiset ihmettelevät, miksei suomalaisia kiinnosta kaupankäynti
Ruth Nganga (edessä vas.), Musikari Kombo ja Ismail Fahmy Shaiye kuuntelevat Tuusulan Veden toimitusjohtajan Unto Tantun esitystä pohjaveden käsittelyn teknologiasta. Taaempana kuuntelevat Reuel Kamau Waithaka Kenian ympäristöministeriöstä ja Suomen vesifoorumin Markus Tuukkanen. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoNURMIJÄRVI (MT)
”Ruotsalaiset, tanskalaiset ja hollantilaiset ovat jo käyneet. Mutta teillä suomalaisilla olisi paljon sellaista osaamista, mitä haluaisimme ostaa. Miksei teitä kiinnosta”, ihmettelee Kenian vesihuoltorahaston puheenjohtaja Musikari Kombo .
”Hypätkää koneeseen ja tulkaa katsomaan, mitä meillä tarvitaan. Yhteistyöstä olisi hyötyä molemmin puolin”, jatkaa toimitusjohtaja Ismail Fahmy Shaiye.
Kombo, Shaiye ja kaksi muuta rahaston työntekijää sekä yksi Kenian ympäristö- ja luonnonvaraministeriön asiantuntija vierailivat Suomessa syyskuun alkupäivinä. He tutustuivat kolmen päivän ajan vesi- ja ympäristöpalveluihin.
Kenialaiset kokoavat rahastolle yritysten ja asiantuntijoiden verkostoa, jonka palveluita ja osaamista hyödynnetään lähivuosien suururakassa. Suomi tukee hanketta muutaman muun EU-maan tavoin osana kehitysyhteistyötä, mutta halua synnyttää myös kaupallisia suhteita on selvästi ainakin Kenian suunnassa.
Rahasto on nimestään huolimatta valtionyhtiö, jonka tehtävänä on järjestää vesi- ja viemäriverkostojen rakentaminen alueille, joilta ne vielä puuttuvat. Hankkeeseen lasketaan kuluvan vuoteen 2019 mennessä 140 miljoonaa euroa.
Kenian perustuslakiin ja sitä täydentävään, viime vuonna uudistettuun vesilakiin on kirjattu kaikille kansalaisille puhtaan veden saanti.
Herrat olivat erityisen vaikuttuneita käynneistä Tuusulassa ja Nurmijärvellä. Tuusulan Veden edustajat esittelivät Päijännetunnelia sekä tekopohjaveden varastointia.
Nurmijärvellä Perttulan vesiosuuskunnassa Musikari Kombo tiedustelee, kuinka osuuskunta rahoittaa toimintansa.
Toiminta on taloudellisesti kestävää muttei kaupallista, muotoilee puheenjohtaja Markku Lindfors.
”Oleellista on luonnollisesti se, ettei lainakanta nouse liian korkeaksi.”
Lindfors esittelee 250 kiinteistön taajaman suunnitelmia. Vesi- ja viemäriverkostoa on laajennettu vuoden 2004 jälkeen viidessä eri vaiheessa, joista uusin on juuri rakenteilla.
Vesiosuuskunta ei siis tavoittele voittoa. Veden toimittaa Nurmijärven kunta Sääksjärven pohjavedenottamolta ja jätevedet käsittelee myös kunta. Osuuskuntalaiset maksavat kuukausimaksun kukin kiinteistönsä käytön mukaan.
Liittymismaksu on kaikille sama: sekä vesi- että viemäriliittymästä 14 000 euroa. Taajaman kaksi oppilaitosta ovat maksaneet useamman osuuden sen mukaan, miten paljon kulutusta niistä kertyy.
”Miten ihmeessä kaikki ovat liittyneet, kun se on noin kallis”, kuuluu kenialaisten ihmettely.
Heillä on vaikeuksia saada ihmiset ymmärtämään, että vaikka vedensaanti on perusoikeus, se ei tarkoita samaa kuin että liittymä olisi ilmainen.
Porukalla lasketaan, ettei liittyminen ole suomalaisittainkaan suinkaan halpaa. Siihen solahtavat yhden ihmisen puolen vuoden nettoansiot. Silti Perttulan talouksista pariakymmentä lukuun ottamatta kaikki ovat liittyneet.
Keskustelussa todetaan, että kuivuudesta kärsiviä kenialaisia huolettaa ensisijassa puhtaan veden saatavuus. Voimakkaat tulvat ovat valitettavasti tuoneet ihmisten tietoisuuteen myös puutteellisen viemäröinnin seuraukset.
Suomalaiset ajattelevatkin asiaa enemmän mahdollisten ympäristöhaittojen kautta, arvioivat Lindfors ja kenialaisten kanssa liikkunut ulkoministeriön asiantuntija Maria Notley.
Myös taajamien tuntumassa viemäröinti on kaikille helpointa ja pitkän päälle edullisinta hoitaa keskitetysti. Liittymä nostaa siten myös kiinteistön arvoa.
Kaijaleena Runsten
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
