Islanti äänestää EU-neuvottelujen avaamisesta yli vuosikymmenen tauon jälkeen – suomalaiset kannattavat

Islanti äänestää lauantaina siitä, käynnistetäänkö EU-jäsenyysneuvottelut uudelleen yli vuosikymmenen tauon jälkeen. Kyse ei vielä ole jäsenyydestä, mutta kansanäänestys voi avata maan suhteissa Brysseliin uuden vaiheen.

Islanti keskeytti liittymisneuvottelut vuonna 2013 euroskeptisen hallituksen päätöksellä. Nyt turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja arktisen alueen kasvava merkitys ovat nostaneet EU-kysymyksen takaisin politiikan ytimeen.

Mittauksen mukaan 51,3 prosenttia islantilaisesta kannattaa jäsenyysneuvotteluja ja 48,7 prosenttia vastustaa niitä, joten äänestyksestä odotetaan erittäin tiukkaa. Mielipidemittauksen teki tutkimuslaitos Maskina.

EU-myönteinen Viðreisn-puolue katsoo maailman muuttuneen merkittävästi viime neuvottelujen jälkeen.

”Turvallisuuskysymykset ovat tärkeämpiä, energiakysymykset ovat saaneet uuden muodon ja arktisen alueen merkitys on kasvanut merkittävästi”, puolue sanoi kannanotossaan.

Puolueen mukaan myös EU on muuttunut, ja Islannin erityispiirteille uskotaan nyt löytyvän enemmän joustoa kuin aiemmin.

Länsilaajentuminen saa kannatusta myös suomalaisten keskuudessa. Sitran ja EVA:n EU-aiheinen kyselytutkimus paljastaa, että suomalaisista 89 prosenttia suhtautuu myönteisesti Islannin ja 91 prosenttia Norjan EU-jäsenyyteen.

Äänestyksestä odotetaan tiukkaa. Erityisesti kalastus ja maatalous jakavat mielipiteitä. Kalastusalueet ovat Islannille taloudellisesti ja poliittisesti herkkiä kysymyksiä, ja moni pelkää EU-jäsenyyden heikentävän maan päätösvaltaa.

Toisaalta Islanti on jo vahvasti sidoksissa Euroopan talouteen Euroopan talousalueen kautta. Neuvottelujen keskeytyessä vuonna 2013 suurin osa jäsenyysprosessin luvuista oli jo avattu.

Valtiovarainministeri Daði Már Kristófersson pitää nykyhetkeä ratkaisevana.

”Juuri nyt on oikea aika keskittyä Islannin aseman turvaamiseen tulevaisuudessa. Paras tapa tehdä se on aloittaa uudet neuvottelut Euroopan unionin kanssa”, hän sanoi.

Myös oikeusministeri Þorbjörg Sigríður Gunnlaugsdóttir kannattaa neuvottelujen avaamista.

”Meillä on kaikki voitettavana eikä mitään menetettävää”, hän sanoi.

Islannin mahdollinen paluu EU-neuvotteluihin kiinnostaa myös Brysselissä. EU on viime vuosina nostanut laajentumisen uudelleen asialistalleen Ukrainan, Moldovan ja Länsi-Balkanin maiden jäsenyyshankkeiden myötä.

Islanti olisi kuitenkin poikkeuksellinen hakijamaa: vakaa ja varakas Pohjoismaa, joka on jo pitkälle integroitunut Eurooppaan.

Lauantain äänestys ei ratkaise Islannin EU-jäsenyyttä. Se ratkaisee kuitenkin, haluaako maa avata oven Eurooppaan uudelleen.