Enemmistö suomalaisista ottaisi EU:n jäseneksi maan, joka on kaukana Euroopasta

Enemmistö suomalaisista toivottaisi Kanadan tervetulleeksi EU:n jäseneksi, käy ilmi Sitran ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan kyselytutkimuksesta.

Mieluiten suomalaiset näkisivät EU:n uusina jäseninä Norjan, Islannin ja Sveitsin, joiden EU-jäsenyyteen suhtautuu myönteisesti noin 90 prosenttia suomalaisista.

Myös Britannian paluu Euroopan unioniin ja Venäjän hyökkäystä vastaan taistelevan Ukrainan EU-jäsenyys saisivat suomalaisilta lämpimän vastaanoton. Britannian EU-jäsenyyttä kannattaisi 78 prosenttia suomalaisista ja Ukrainan jäsenyyttä 57 prosenttia suomalaisista.

Kanadan EU-jäsenyyttä kannattaisi 55 prosenttia suomalaisista.

Sitran johtavan asiantuntijan Riikka Marjamäen mukaan suomalaiset näyttävät suhtautuvan myönteisimmin maihin, jotka ovat jo läheisiä EU:n kumppaneita ja jakavat EU:n perusarvot.

”Yli puolet suomalaisista ottaisi mukaan myös Kanadan, mikä kertoo, että osa suomalaisista hahmottaa EU:n mahdollisena poliittisena ja arvopohjaisena yhteisönä, jonka rajat eivät määräydy pelkästään maantieteen perusteella”, Marjamäki sanoo Sitran tiedotteessa.

Edellä mainituista maista vain Ukraina on tällä hetkellä EU:n virallinen ehdokasmaa. Islanti äänestää jäsenyysneuvotteluihin paluusta tämän kuun lopussa.

EU:n ehdokasmaista suurimman kannatuksen Ukrainan jälkeen saa Montenegron unionijäsenyys, jota kannattaa 33 prosenttia suomalaisista.

Lähes yhtä suuriin lukuihin yltävät ehdokasmaat Bosnia-Hertsegovina, Moldova ja Pohjois-Makedonia.

EU:n yhdeksästä ehdokasmaasta vähiten kannatusta osakseen saavat Serbia ja Turkki, joiden unionijäsenyyttä kannattaa vain alle 20 prosenttia suomalaisista.

Israelin EU-jäsenyyteen suhtautuisi myönteisesti vain 11 prosenttia suomalaisista. Valko-Venäjän kohdalla vastaava luku on kuusi prosenttia ja Venäjän kohdalla kaksi prosenttia. Israel, Valko-Venäjä ja Venäjä eivät ole hakeneet EU:n jäsenyyttä.

Maaliskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi hieman yli 2 000 suomalaista. Tulosten virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

Kyselyn perusteella suomalaiset suhtautuvat varovaisen myönteisesti EU:n laajenemiseen. 40 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että EU:n laajentuminen uusiin jäsenmaihin on kustannuksista huolimatta poliittisesti ja moraalisesti välttämätöntä. Eri mieltä asiasta oli 26 prosenttia vastaajista.

Laajentumisinto on laskenut hieman viime vuosina, sillä kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä laajentumista piti välttämättömänä 43 prosenttia.

Samalla kun laajentumiseen suhtaudutaan varovaisen myönteisesti, peräti 81 prosenttia kyselyn vastaajista katsoo, ettei EU:n tule tinkiä jäsenyyskriteereistään, kuten oikeusvaltioperiaatteesta tai korruption vastaisesta taistelusta, nopeuttaakseen uusien maiden liittymistä unioniin.

Niin sanottu kevytjäsenyys, jossa ehdokasmaat pääsisivät hyötymään esimerkiksi EU:n sisämarkkinoista ennen täysjäsenyyttä, saa kyselyn perusteella suomalaisilta varovaista kannatusta.

40 prosenttia vastaajista katsoo, että EU:n tulisi mahdollistaa jäsenyyttä hakeneille maille kevytjäsenyys. Eri mieltä oli 28 prosenttia ja 31 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Kyselyn perusteella suomalaiset haluavat uudistaa EU:n päätöksentekojärjestelmää ennen unionin laajentumista.

EU:ssa on keskusteltu viime aikoina päätöksenteon kehittämisestä kohti määräenemmistöpäätöksiä, jotta yksittäinen maa ei voisi estää keskeisiä hankkeita.

68 prosenttia kyselyn vastaajista katsoo, että ennen uusien jäsenmaiden hyväksymistä EU:n on uudistettava sisäinen päätöksentekonsa, jotta unioni säilyy toimintakykyisenä.