Köyliön susi-ilta ei antanut uutta hukkapeloista kärsiville
Mynämäkeläisen Matias Karppisen kotoa sudet veivät kolme hiehoa. Juha Sinisalo Kuva: Viestilehtien arkistoKÖYLIÖ (MT)
MTK-Köyliö oli tehnyt jättiurakan, kun se oli saanut paikalle likimain kaikki susikiistan osapuolet ministeristä ja riistaväestä metsästäjiin, lampureihin ja
luontoväkeen sekä lasten vanhempiin. Salissa susien ymmärtäjiä oli vähän, mutta oli kuitenkin.
Illan turhautunein taisi istua korokkeella. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) joutui rivien välissä myöntämään, ettei oikein mitään ole tehtävissä. EU:n luontodirektiivi panee tiukat suitset viranomaisille ja päättäjille.
Ministerin tuomisina oli toki kenttätyöntekijän virka Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan. Ministeriö hakee myös viittä lisälupaa susien kaatoon, mutta se ei väkeä paljon lohduttanut, kun aiemmin saaduista kymmenestä luvasta vasta kolme on käytetty.
Viranomaisilta ja päättäjiltä tivattiin turhaan tietoa siitä, kuka kantaa vastuun, jos jotain tapahtuu. Se kerrottiin, ettei kukaan voi taata, ettei susi voisi hyökätä ihmisen kimppuun.
Selkeimmän ohjeen antoi paikallispoliisi Matti Uotila, joka kertoi, miten kannattaa toimia, kun kohtaa suden. ”Kävelkää hitaasti takaperin pois ja puhukaa rauhoittavasti kuten koiralle, jotta suden saalistusvaistot eivät herää. Älkää juosko ja kääntäkö selkäänne sudelle.”
Kutakuinkin yhtä mieltä oltiin siitä, että tilanne ei ole hyväksyttävä, mutta keinoja sen korjaamiseen on vaikea löytää.
Lampuri ja lammasyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Rintala Pöytyältä on huolissaan siitä, että luottamus hallinnon ja virkamiesten kykyyn hoitaa susiasiaa on mennyt. Kunnassa on kuusi lammastilaa ja kaikilla susi on käynyt tappamassa lampaita. Turhautuminen alkaa vaikuttaa jo yleiseen lainkuuliaisuuteen.
Pahinta on, etteivät ihmiset uskalla enää kulkea luonnossa, Rintala sanoi.
Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja Anne Bland Huittisista oli samoilla linjoilla. Susitilanne ei ole hallinnassa. Bland kertoi kuljettavansa lapsia kouluun autolla yhdessä naapurien kanssa susivaaran takia eikä se tunnu hyvältä.
”Homma ei pelitä. Maaseudun poliiseja vähennetään. Mitä tehdään, jos tilanne tulee oikeasti päälle?”
Huittislainen Jukka Tuori katsoi, että susien on annettu tulla väärälle alueelle. Täällä on paljon peltoja ja metsät pieniä tilkkuja. Ihmisen ja suden kohtaamista on mahdoton välttää. Miksi sudet ovat keskittyneet tänne eivätkä levinneet tasaisesti ympäri maata?
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ylijohtajan Eero Helteen mukaan sudet ovat aina vaeltaneet vedenjakajaseutua, karua harjannetta pitkin ja asettuneet sinne.
Huittislainen Pekka Laurila kyseli, mitä ratkaisuja alueen asukkaille tarjotaan. Sudenhoitosuunnitelmaa aletaan päivittää, mutta se vie vuosia. Hän epäili, ettei paikkakuntalaisten pinna kestä.
Olavi Mäkinen Virroilta kertoi susitilanteen olevat samanlainen Pohjois-Hämeessä. Kymmenen koiraa on viety vuoden aikana, lapsia ei uskalleta päästää ulos illalla eikä päivälläkään, kun susia liikkuu myös valoisaan aikaan. Kaatolupia on haettu kahdesti, turhaan.
Susille löytyi myös ymmärtäjiä. Jenni Lehtonen piti tilaisuutta puolueellisena. Hän kysyi, eikö susien kaatoluville ole vaihtoehtoja. Luontodirektiivin mukaan kaikkien eläinten, myös susien, suotuisa suojelutaso pitää taata.
Nimettömänä pysytellyt viiden lapsen äiti kysyi päättäjiltä, ”kuka korvaa meidän lasten menetetyn lapsuuden. Ei voi mennä edes pulkkamäkeen.”
Metsästäjien liiton puheenjohtaja Lauri Kontro totesi, että susia pitää vähentää metsästämällä. Elinvoimainen kanta kestää 30–50 suden kaatamisen vuosittain.
Luonto-Liiton susiryhmän jäsen Åke Halttunen muistutti, ettei yksittäisen suden tappaminen lisää susien ihmispelkoa. Kuollut eläin ei opi enää. Muun lauman pitää olla näkemässä.
Toinen äiti kertoi, että kunta maksaa kuljetusavustusta susien takia, mutta siitä ei ole hyötyä, jos vanhemmat joutuvat lähtemään aikaisin töihin. ”Toiseksi vanhin sai traktorikortin ja vie muut neljä tien varteen.”
Lavalla poliisitarkastaja Seppo Sivula sisäministeriöstä kuunteli hiljaa sinällään laitonta kuljetusta. Hän patisti ihmisiä tekemään ilmoituksia pihassa käyvistä susista. Jos käynnit toistuvat, poliisi voi puuttua asiaan, mutta susikannan hoito ei kuulu poliisille. Sivula peräsi poliitikoilta vastuunkantoa susiasiassa.
Vampulalainen isäntä kertoi, ettei pelkää susia, mutta kohtaamisia on liikaa.
Portaille tuli ensin kaksi sutta, joita hän hätisti pois luudalla. ”Sain kaatoluvan kahdeksi viikoksi.”
Sudet palasivat kolmen viikon päästä, neljä sutta oli pihatiellä. Parin päivän päästä tuli susi vastaan tiellä, viikko siitä susi oli pihassa. ”Ovatko nämä pihasusia? Pistäkää vauhtia, ettei mene ompeluseuraksi.”
Juhani Hannula Mynämäeltä kysyi, päättääkö EU kaikesta. Missä on itsemääräämisoikeus? VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
