Riski sähkön kulutuksenrajoituksiin on kasvanut
Tehopulan iskiessä kantaverkkoyhtiö Fingrid ohjeistaisi paikallisia sähköyhtiöitä, jotka katkaisisivat sähkön ensimmäisenä kotitalouksilta. Katkoja kierrätettäisiin alueittain ja kaupunginosittain. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoOlkiluodon kolmannen ydinvoimalan valmistuminen lisää sähköntuotannon kapasiteettia vuosikymmenen lopulla, mutta Suomeen on tuotava sähköä senkin jälkeen talvipakkasilla.
Ennen Olkiluoto 3:n käynnistymistä sähkön tuontitarve on kulutushuippujen aikana 2 800 megawattia ja erittäin kylminä talvina jopa 4 000 megawattia.
Pöyryn tiistaina julkistetun selvityksen mukaan tuonti naapurimaista riittää kattamaan Suomen kulutuksen ja oman tuotannon eron.
Todennäköisyys kulutuksen rajoituksiin ongelmatilanteissa on kuitenkin kasvanut.
”Ongelmia voivat aiheuttaa useat samanaikaiset merkittävät häiriöt tai rajoitteet tuonnissa”, sanoi Pöyry Management Consultingin johtava konsultti Jenni Patronen työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Selvitystä kommentoinut kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen totesi, että riski kulutuksen rajoituksiin on todellinen. Sellaiseen tilanteeseen voitaisiin ajautua jo tänä talvena, jos kireä pakkasjakso kestää viikon.
”Jos vaikka toinen Olkiluodon ydinvoimaloista jouduttaisiin jostain syystä pysäyttämään ja siirtoyhteydessä Ruotsiin olisi ongelmia samaan aikaan, silloin olisimme vaikeuksissa.”
Ruususen mukaan tehopula olisi hallittavissa rajoittamalla sähkönkulutusta. Sitä varten kantaverkkoyhtiöllä ja paikallisilla sähköyhtiöillä on suunnitelmat valmiina.
Tehopulan iskiessä Fingrid ohjeistaisi paikallisia sähköyhtiöitä, jotka katkaisisivat sähkön ensimmäisenä kotitalouksilta. Katkoja kierrätettäisiin alueittain tai kaupunginosittain.
Hetkellisesti sähkön markkinahinta voisi nousta Ruususen mukaan vaikkapa 2 000 euroon megawattitunnilta. Viime aikoina markkinahinta on Suomessa ollut noin 30–40 euroa megawattitunnilta.
Sähkönsiirron rajayhteydessä oli ongelmia viimeksi eilen tiistaina, kun yhteensä 1 200 megawatin merikaapelit Suomen ja Ruotsin välillä olivat poikki. Yhteen kaapeliin tehtiin huoltoa ja toinen putosi pois yllättäen.
Tehovajausten riski kasvaa, koska voimalaitoksia poistuu tuotannosta lähivuosina. Lauhdesähkön kannattavuus on ollut heikkoa ja kapasiteettia on jo purettu. Myös sähkön ja lämmön yhteistuotantoa muutetaan pelkästään lämpövoimaloiksi.
Pohjolan Voiman toimitusjohtajan Lauri Virkkusen mielestä Suomessa tarvitaan jatkossakin tehoreservijärjestelmä, joka varmistaa sähkön saannin huippukulutustilanteissa.
Lauhdelaitoksia tarvitaan Virkkusen mukaan entistä enemmän, kun sähköjärjestelmään tulee sään mukaan vaihtelevaa tuulivoimaa.
”Jos yhteiskunta haluaa varmistaa sähkön saatavuuden kaikissa olosuhteissa, on huolehdittava siitä, että lauhdelaitokset ovat käytettävissä. Nykymenolla esimerkiksi Pohjolan Voiman Porissa ja Kristiinankaupungissa sijaitsevia laitoksia uhkaa sulkeminen, vaikka niillä olisi vielä teknistä käyttöikää jäljellä”, Virkkunen sanoi tiedotteessa.
Pohjolan Voiman Porin ja Kristiinankaupungin kivihiilivoimaloiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 465 megawattia. Kotkan Mussalossa purettavan voimalan kapasiteetti oli 300 ja Kristiinankaupungissa ja Vaasassa suljettavien öljylauhdelaitosten teho 365 megawattia.
Fortumin Inkoon suljettu hiilivoimala oli teholtaan 1 000 megawattia.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
