Jospa sittenkin liittovaltio
Eurovaalien 2014 ehdokkailta tiedusteltiin heidän kantojaan liittovaltiokehitykseen. Neljännes vastaajista kannatti Euroopan unionin muuttamista liittovaltioksi.
Saman suuntaan haluaa EU:n kehittyvän myös Euroopan Keskuspankin pääjohtaja Marion Draghi, jonka seuraava tavoite on yhteinen talous- ja finanssiliitto. Voisiko ratkaisuun pyrkiä muuta kautta?
Meille varmaan sopisi paremmin niin sanottu osavaltiomalli, jossa muodostaisimme pohjoismaiden ja balttimaiden kanssa yhteisen osavaltion. Vastaavasti Saksan ympärille muodostuisi yhteinen osavaltio keskisen Euroopan EU-jäsenmaista ja vuorostaan Välimeren jäsenmaat kuuluisivat eteläiseen osavaltioon.
Englanti ja Irlanti saisivat tulla toimeen keskenään neljäntenä osavaltiona.
Kaikissa osavaltioissa eli koko nykyisen EU:n alueella olisi käytössä vain yksi valuutta, supereuro. Osavaltioiden tehtävänä olisi alkuvaiheessa tiivistää taloudellista kehittämistoimintaa ja sen tueksi sopivaa finanssi- ja rahoitusmekanismia, jolla luotaisiin uutta työllisyyttä ja yritystoimintaa.
Myös yhteinen tulo- ja yritysverotus estäisi turhan kilpailun ja vahvistaisi verotuspohjaa.
Samalla myös tuotteiden ja palveluiden yhtäläinen arvonlisäverojärjestelmä takaisi tuotteiden ja palveluiden tarjonnassa tasapuolisen kohtelun kaikille.
Käytännössä tämä merkitsisi
Suomen ja Pohjoismaiden verotuskäytännön yhtenäistämistä ja kertyvien varojen käyttöä yhteiseksi hyväksi.
Turha kilpailu ja myös hallinto kevenisi.
Tämän takaisi yhteinen osavaltiohallinto, johon jäsenmaat valitsevat edustajansa.
Valintakriteereinä voitaisiin käyttää kunkin maan asukasmäärään, kansantuotteen ja sen lisäyksen muodostamaa kerrointa.
Samaan aikaan kansallisten edustuslaitosten eli parlamenttien kokoa ja jäsenmäärää supistettaisiin.
Myös ministeriöiden kokoa ja tehtäviä karsittaisiin.
Kansallisessa hallinnossa säilyisi pääpaino sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa.
Myös koulutuksesta osa säilyisi kansallisella pohjalla paitsi korkeamman asteen koulutus- ja tutkimustoiminta, joihin osavaltion yhteinen panostus loisi uutta dynamiikkaa.
Kullakin osavaltiolla olisi siten sen jäsenrakenteen, kansantuotteen ja taloudellisen aktiivisuuden pohjalta luotavat talouspoliittiset tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet, joiden tarkoituksena olisi vähitellen saattaa koko EU samalla tasolle eli homogenisoida nyt niin repaleinen porukka.
Rohkeasti vain uusiin pohdintoihin ja avauksiin.
Ilman niitä näivetymme piskuiseksi rusinaksi isossa EU-sopassa eli liittovaltiossa.
Paavo Kajander
Pori
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
