Epäterveellinen ja sademetsiä hävittävä öljypalmu on supertuottoisa – Ruokavirasto arvioi, pitäisikö palmuöljyn käyttöä rajoittaa syöpäriskin takia
Fazer on vähentänyt palmuöljyn käyttöä. Indonesia tuottaa yli puolet maailman palmuöljystä.
Öljypalmun kukintoja kerätään öljypalmuplantaasilta. Kuva ympäristöjärjestö WWF:ltä. Kuva: James MorganKaupassa tuoteselosteita lueskellessa huomaa pian, että palmuöljyä käytetään vähän kaikessa: margariineissa, kekseissä, suklaassa, jäätelössä, valmistaikinoissa, leivissä, eineksissä ja kastikkeissa sekä kosmetiikassa ja siivousaineissa.
Kiinteyttä tuovan palmuöljyn käyttö on lisääntynyt, koska se on halvempaa kuin muut kovat rasvat, kuten voi ja kookosrasva.
Ravitsemuksellisesti palmuöljy, voi ja kookosrasva ovat kaikki huonoja vaihtoehtoja.
Terveyskirjasto Duodecimin mukaan palmu- ja kookosrasva vastaavat rasvahappojensa puolesta eläinrasvoja. Kovien rasvojen tyydyttynyt rasva nostaa veren huonon LDL-kolesterolin pitoisuutta.
95 prosenttia suomalaisista saa ravinnostaan liikaa kovaa rasvaa. Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab suosittelee käyttämään rasvoja, jotka sisältävät kovaa rasvaa alle kolmasosan.
Koostumukseltaan parasta on rypsi- ja rapsiöljy, jossa on hyvässä suhteessa omega-3- ja omega-6-rasvahappoja. Oliivi- ja auringonkukkaöljyt eivät juuri sisällä omega-3-rasvahappoja.
Öljyjä kuumennettaessa niiden ravintoarvot kärsivät. Karsinogeenisia yhdisteitä kehittyy, jos öljy pääsee savuavan kuumaksi.
Elintarviketeollisuudessa pehmeitä rasvoja kovetetaan epäterveellisiksi koviksi rasvoiksi. Kovettamisessa kehittyy myös haitallisia transrasvoja.
EU:n elintarviketurvallisuusvirasto EFSA ja maailman terveysjärjestö WHO ovat varoittaneet palmuöljyn syöpäriskeistä. Kun palmuöljyä puhdistetaan kuumentamalla, siihen kehittyy karsinogeenisiä yhdisteitä.
Turvallisuuden varmistamiseksi EU:ssa valmistellaan lainsäädäntöä, joka rajoittaa kasviöljyjen- ja rasvojen valmistuksessa syntyvien haitallisten aineiden määrää.
Ruokavirasto arvioi tänä vuonna, onko suomalaisten palmuöljyn käyttöä syytä rajoittaa. Ravitsemussuosituksissa (2014) palmuöljyn käyttöä suositellaan vähentämään sekä epäterveellisyyden että tuotantoon liittyvien ympäristöongelmien vuoksi.
Hallitsemattomasti leviävä öljypalmun viljely hävittää sademetsiä ja kiihdyttää ilmastonmuutosta. Elintilaa häviää muun muassa orangeilta, norsuilta ja tiikereiltä.
Palmuöljy on halpaa, koska sitä tuotetaan maissa, joissa työntekijöiden palkat ovat pienet. Lisäksi öljypalmu on tuottoisa verrattuna muihin öljykasveihin.
Siinä missä kookos, auringonkukka ja rypsi tuottavat öljyä noin 0,7 tonnia hehtaarilla, tuottaa öljypalmu moninkertaisesti enemmän, 3,3 tonnia hehtaarilla. Luvut ovat peräisin ympäristöjärjestö WWF:ltä.
Järjestö liputtaa palmuöljyn RSPO-sertifikaatin (Roundtable on Sustainable Palm Oil) puolesta. WWF:n mukaan sertifikaatti takaa, ettei palmuöljyn tuotannossa hakata luonnonvaraisia sademetsiä viljelysmaaksi, eikä käytetä tulta plantaasien raivaukseen.
Palmuöljylle on olemassa myös muita sertifikaatteja, kuten GreenPalm, mutta yleisen käsityksen mukaan ne eivät ole luotettavia.
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa Greenpeacesta vahvistaa, että RSPO on käytännössä ainoa palmuöljyn sertifiointijärjestelmä, vaikka silläkin on puutteensa. ”Viime marraskuussa otettiin askel parempaan, kun RSPO hyväksyi standardit metsäkadon estämiseksi.”
Aromaan mukaan perusongelmia on yhä kaksi: palmuöljyn jäljitettävyys olemassa oleville plantaaseille ei ole aukotonta.
Toiseksi palmuöljyn kysynnän kasvu muun muassa biopolttoaineeksi pakottaa laajentamaan plantaaseja sademetsiin.
”Suomessa Neste on onnistunut siirtymään raakapalmuöljystä sen sivutuotteeseen (PFAD), mutta kytkentä palmuöljyn kokonaiskysyntään on edelleen olemassa, ja Singaporen jalostamon laajennus keskellä palmuöljyn tuotantoaluetta on huolestuttavaa”, Aromaa pohtii.
Helsingin yliopiston trooppisen metsänhoitotieteen professorin Markku Kannisen mukaan RSPO-sertifioinnin on tutkittu hidastaneen metsäkatoa Indonesiassa, joka tuottaa yli puolet maailman palmuöljystä. Sen sijaan sertifikaatti ei ole vähentänyt trooppisten soiden ojitusta tai maastopaloja.
Kanninen huomauttaa, että RSPO-sertifioidut palmuöljyplantaasit ovat keskimääräistä vanhempia, joten niiden tieltä sademetsät on raivattu jo aikaa sitten.
Kannisen mukaan noin 30–50 prosenttia Indonesian metsäkadosta johtuu öljypalmun viljelystä.
Loput aiheutuvat muusta pellonraivauksesta, puuplantaaseista ja kaivostoiminnasta.
Kannisen mielestä ostoboikotit eivät ole hyvä ratkaisu öljypalmun viljelyn ongelmiin. Silloin tuhannet indonesialaiset pientuottajat kärsivät elinkeinonsa menettämisestä.
”Parempi vaihtoehto on laittaa esimerkiksi EU:hun tuodulle palmuöljylle tiukat kestävyyskriteerit ja luoda mekanismi, jolla niitä valvotaan tuottajamaissa.”
MT kysyi kahdelta suurelta leipomolta, onko palmuöljyn käyttö kasvussa. Fazer ja Myllyn Paras ilmoittivat, että ei ole.
Tuotepäällikkö Laura Rytkönen Myllyn Paras Oy:stä kertoo, ettei tuotannossa käytetä lainkaan pelkkää palmuöljyä, mutta osa leipomon käyttämistä raaka-aineista, kuten margariinit, sisältävät palmurasvaa.
Rytkösen mukaan toimittajilta vaaditaan vähintään niin sanottua Mass Balance eli massatase-sertifiointitasoa, jolloin vain osa palmuöljystä on vastuullisesti tuotettua.
Leipomon tuotteista eniten palmurasvaa sisältävät margariinipohjaiset taikinat.
”Etsimme ominaisuuksiltaan parempia ja kustannustehokkaampia vaihtoehtoja eri raaka-aineille. Myös palmuöljyä sisältävien raaka-aineiden osalta etsimme uusia vaihtoehtoja.”
Fazerin yritysvastuujohtaja Nina Elomaa kertoo, että Fazer on käyttänyt kekseissä ja suklaatuotteiden täytteissä palmupohjaisia raaka-aineita vuosikymmeniä.
Nykyään pakkauksiin pitää merkitä pelkän kasvirasvan sijasta palmuöljy, joten kuluttajien on helppo seurata sen käytön yleisyyttä.
Ruotsissa valittiin taannoin vuoden ruokahuijaukseksi Suomessakin myytävä Lätta-margariini, jonka pakkausta koristavat rapsikukat, mutta tuoteseloste paljastaa enimmän osan rasvasta olevan palmuöljyä.
Fazerin tuotteista eniten palmuöljyä sisältävät keksit. Palmuöljyä on myös käytetyissä margariineissa, lehtitaikinaisissa kahvileivissä ja joidenkin makeisten täytteissä.
”Palmuöljyä käytetään sen hyödyllisten teknisten ominaisuuksien vuoksi. Se on luontaisesti kiinteää rasvaa, jota ei tarvitse kovettaa, eikä se sisällä transrasvoja”, Elomaa sanoo.
Fazer-konsernissa palmuöljyn käyttö on vähentynyt jo useamman vuoden ajan. Joissain tuotteissa sitä on korvattu rypsiöljyllä.
Fazer käyttää vain RSPO-sertifioitua palmuöljyä luottaen sen takaavan kestävän tuotannon.
”Satoisa öljypalmu vaatii muita öljykasveja vähemmän viljelypinta-alaa ja se on tärkeä tulonlähde monille kehitysmaiden asukkaille”, Elomaa summaa.
Maailman tuottoisin öljykasvi
Öljypalmu on maailman tuottoisin kasvirasvan lähde, ja palmuöljy tuotetuin kasvirasva. Vuonna 2017 sitä tuotettiin noin 70 miljoonaa tonnia.
Öljypalmu tuottaa öljyä 3,3 tonnia hehtaarilla, kun taas kookos, auringonkukka ja rypsi tuottavat öljyä noin 0,7 tonnia hehtaarilla.
86 prosenttia palmuöljystä tuotetaan Indonesiassa ja Malesiassa. Niiden lisäksi tuotantoa on 42 muussa maassa. Tuotanto kasvaa etenkin Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.
Kaksi kolmasosaa palmuöljystä käytetään elintarvikkeisiin, noin 20 prosenttia kosmetiikkaan ja siivousaineisiin ja alle 10 prosenttia menee biodieseliksi.
Hallitsemattomasti leviävä öljypalmun viljely hävittää sademetsiä ja kiihdyttää ilmastonmuutosta. Metsäkatoa pyritään ehkäisemään RSPO-sertifioinnilla.
Lähde: WWF, HY
Lue myös vanhempi juttu:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
