Kirja: Ratkaisut ilmastonmuutoksen hillintään ovat jo olemassa – selviytyminen tsunamista pisti vauhtia Mari Pantsarin ilmastotöihin

Mari Pantsar selvisi tapaninpäivän 2004 tsunamista, mikä omalta osaltaan on saanut hänet aktiiviseksi ympäristöasioissa. Myös Jouni Kerosella on kokemusta luonnonkatastrofeista, joiden määrää ilmastonmuutos lisää. Kuva: Jarkko Sirkiä

Kaikki ilmastoa kuormittavat alat rakentamisesta energiantuotantoon, liikenteeseen ja ruuantuotantoon ovat hurjassa kasvussa. Valtaosa niiden päästöistä vaatii nopeaa leikkaamista ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi.

Ratkaisut päästöjen vähentämiseen ja hiilinielujen lisäämiseen ovat suureksi osaksi jo olemassa. Tilanne ei siis ole mahdoton, jos tahtoa riittää.

Näin viestittävät Sitrassa Hiilineutraali kiertotalous -kokonaisuutta luotsaava dosentti Mari Pantsar ja Sitran neuvonantaja, dosentti Jouni Keronen uutuuskirjassaan Tienhaarassa – Johtajuus ilmastonmuutoksen aikakaudella.

Kirja ei suinkaan ole tarkoitettu vain suurille johtajille, vaan kannustaa jokaista meistä ottamaan ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa johtajuuden omiin käsiinsä.

Kirjan esipuheessa Pantsar kertoo selvinneensä perheineen vuoden 2004 tapaninpäivän tsunamista.

"Palasimme Suomen pakkaseen likaisissa kesävaatteissa ja varvassandaaleissa. Matkamuistona meillä oli kolme 'hengenpelastuspuiden' lehteä. Selvisimme, vaikka sisareni Ullan nimi keikkui päiviä kadonneiden listalla. Hänkin onneksi löytyi paikallisesta sairaalasta."

Pantsar ei aio puhua tsunamista enempää julkisuudessa, koska "monet menettivät kauhean paljon enemmän kuin me. 230 000 ihmistä menetti henkensä. me näimme vain kuolleita ihmisiä. Joukossa oli tyttäreni Siljan pieni tanssikaveri."

Tapahtuma palautuu Pantsarin mieleen aina, kun uutisia pulpahtelee luonnonkatastrofeista kiihtyvällä tahdilla.

"Meidän tsunamimme ei johtunut ilmastonmuutoksesta, mutta ilmastonmuutos vahvistaa monia luonnonkatastrofeja. Ajatus tästä saa minut aktiiviseksi ympäristöasioissa", Pantsar kirjoittaa.

Tienhaarassa-teokseen on koottu ratkaisuja ilmastonmuutokseen sekä alakohtaisesti että toimijoiden mukaan. Alle on kerätty nostoja kirjasta.

Energia

Aurinko säteilee maan pinnalle yli 1 400-kertaisesti ihmisten tarvitseman energiamäärän. Useilla alueilla aurinkosähkö on jo kustannustehokkain ratkaisu. Hyvänä kakkosena perässä tulee tuulienergia.

Teollisuus

Teollisuuden nollapäästöihin pyritään neljällä tavalla: sähköistämällä prosesseja, tuottamalla vihreää sähköä, kiertotaloudella, prosessi-innovaatioilla sekä hiilidioksidin talteenotolla, varastoinnilla ja käytöllä. Talteenotettua hiilidioksidia voidaan hyödyntää esimerkiksi betonin valmistuksessa.

Tukemalla Euroopan teollisuuden innovaatioita valmistus ei siirry kaukomaihin.

Rakennukset

Rakennusten energian käyttöä voidaan vähentää arviolta 50–90 prosenttia. Rakennukset voivat myös tuottaa ja varastoida energiaa. Puun ja muiden biomateriaalien käyttö lisääntyy.

Liikenne

Sähköinen liikenne on lyönyt läpi. Akut on kierrätettävä tehokkaasti ja keksittävä korvaavia materiaaleja. Espoolainen Broadbit Batteries on kehittänyt suolasta, hiilestä, rikistä ja hiekasta valmistettavan suola-akun.

Lentoliikenteen polttoaineet saattavat syntyä sähköllä tai suoraan aurinkoenergialla. Meriliikenne nojaa jätteestä tuotettuun biopolttoaineeseen, nesteytettyyn maakaasuun, tuuleen ja sähköön.

Maatalous

Maataloudella on mahdollisuus nousta ilmastonmuutoksen ratkaisijaksi sitomalla hiiltä peltoihin ja kierrättämällä ravinteita.

Käyttöön otetaan uusiutuvaa energiaa ja uusia teknologioita vähäpäästöisten kasviproteiinien tuottamiseksi. Vaihtoehtoisten proteiinilähteiden arvioidaan valtavirtaistuvan jo 2020-luvun alkupuolella.

Uusia viljelysmaita ei pitäisi raivata, vaan suurentaa satoja ja harjoittaa vuoroviljelyä. Maaperän hiilinielun maksimointia pitäisi tukea.

Metsät

Tarvitaan pitkäikäisempiä puutuotteita. Puuta on mahdollista käsitellä terästäkin kovemmaksi.

Maailmasta löytyy Yhdysvaltojen pinta-alan verran sopivaa metsitysalaa. Istutusten myötä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus laskisi neljänneksen muutamassa sadassa vuodessa.

Tietotekniikka

Etäyhteyksien avulla voidaan vähentää kokousmatkailua. Tietotekniikan osuus sähkön käytöstä voi nousta jopa 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, joten sähkö on tuotettava uusiutuvilla.

Hiilidioksidin talteenotto

Pelkkä päästöjen vähentäminen ei riitä. Hiilidioksidia voi ottaa talteen ja upottaa betoniin tai tehdä siitä kemikaaleja ja polttoaineita. Hiilidioksidia voi myös puhdistaa, puristaa kokoon ja siirtää suuriin maanalaisiin muodostumiin. Olemassa olevat talteenottolaitokset nielevät vasta 0,1 prosenttia vuotuisista päästöistä, mutta kasvupotentiaalia on kuuteen prosenttiin.

Kuluttajat ja kaupungit

Asumisessa on helppoa vaihtaa vihreään sähköön. Kolmella viikoittaisella kasvisruokapäivällä hiilijalanjälki pienenee 2 800 autoilukilometrin verran. Julkisissa hankinnoissa kriteerinä pitäisi olla pieni hiilijalanjälki.

Mari Pantsar ja Jouni Keronen: Tienhaarassa – Johtajuus ilmastonmuutoksen aikakaudella. Docendo. 280 s.