Hippos täsmentää esteellisyyssääntöjään – "pahimmassa tapauksessa jääviys johtaisi koko valtiontukien haun uusimiseen"

Kuninkuusravien järjestämispaikkakunnat päättää Hippoksen valtuuskunta. Muut valtionavustuksiin liittyvät ratkaisut tekee Hippoksen hallitus, jonka esteellisyyssäännöksiä on alkuvuoden aikana täsmennetty. Kuva: Jarno Mela

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on pyytänyt Suomen Hippokselta täsmennyksiä hallintoon. Muutokset ovat seurausta arpajaislaista ja rahapelitoiminnasta maksettavista valtiontuista, joita MMM myöntää hevosalalle. Hippos toimii niistä osassa esittelijänä ja asiat valmistelee sen hallitus.

Ketjun läpinäkyvyys on tärkeää. Jos avustuksia valmistelevien henkilöiden jääviys ei toteudu, siitä seuraa ongelmia sekä Hippokselle että ministeriölle, muistuttaa neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö.

"Pahimmassa tapauksessa se johtaisi koko valtiontukien haun uusimiseen."

Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen kertoo, että MMM on saanut listauksen hallituksen jäsenten sidonnaisuuksista. Lisäksi keskusjärjestö lähetti viime viikolla ministeriöön selvityksen, kuinka jääviydet vältetään ja millaisissa tapauksissa niihin voidaan törmätä.

Hallituksessa on nykyisin yksi jäsen, joka on myös raviradan hallituksen puheenjohtaja. Hänen lisäkseen kokouksiin on osallistumisoikeus valtuuskunnan puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla, jotka kumpikin ovat myös raviratojen luottamusjohtoa.

"Ratojen taloutta koskevissa päätösasiakohdissa Hippoksen sisäisen hallintokäytännön mukaan kaikki kolme poistuvat kokouksesta", Mäkinen kertoo.

Tilannetta helpotti se, että Hippoksen hallitus sai kaksi uutta jäsentä marraskuun valtuuskunnan kokouksessa. Entisessä hallituksessa oli kolme jäsentä, jotka olivat myös ratojen hallinnossa.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä. Vanhassa hallituksessa kokouksesta ei saanut olla pois yksikään jäsen, jos listalla oli ratojen talouteen liittyviä kysymyksiä. Muutoin kokous ei ollut päätösvaltainen. Nyt ongelmaa ei siis ole.

Hippoksen hallinnon puolella esteellisyysnäkökohdat on lisäksi otettu huomioon niin, että raviratoja talousasioissa neuvova henkilö ei ole sama kuin se, joka valmistelee avustuspäätökset hallitukselle.

Keskustelua on herättänyt vielä se, vaaditaanko myös Hippoksen valtuuskunnan toimintaan tarkennuksia. Valtuuskunta päättää kolmen vuoden välein seuraavien vuosien kuninkuusravien järjestäjät. Päätös on yhteydessä valtionapuun, sillä suurtapahtuman järjestäminen edellyttää usein radoilta investointeja.

Vesa Mäkinen huomauttaa, että muissa asioissa valtuuskunta ei tee päätöksiä, jotka menevät yksityiskohtiin ja ratojen talouteen.

Valtuuskunnan 42 jäsenestä tasan puolet on raviratojen ja hevosjalostusliittojen hallitusten puheenjohtajia ja lisäksi näiden hallitusten muita jäseniä on yli neljännes edustajista.

Yhdistysten toimintaan liittyvät myös yhdistyslain säädökset sisäisestä jääviydestä. Niissä oleellista on varmistaa, ettei luottamushenkilö ole päättämässä asiasta, jossa hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa.

Kysymys on siis henkilön omasta yksityisestä edusta, painottaa Lapin yliopiston hallinto-oikeuden professori Kirsi Kuusikko.

"Jos henkilö osallistuu useampaan toimielimeen jäsenenä, tämäkin on mahdollista, niin kauan kuin kysymys on samasta organisaatiosta. Esimerkiksi kunnassa sama henkilö voi olla sekä valtuustosta että hallituksessa. Tämä on siis mahdollista myös hallinnossa saman organisaation sisällä, jos sitä ei erikseen ole säätämällä kielletty."

Hippoksen tapauksessa sellaista säädöstä ei säännöistä löydy.

Kuusikon mukaan valtiontukia ajatellen kysymys on siitä, onko niitä koskeva Hippoksen esitys vain siis hakemus. Tällöin päätöksentekovalta on maa- ja metsätalousministeriöllä.

"Verrannollisesti kannattaa miettiä sitä, että jos avustuksia hakee ja saa mikä hyvänsä yhdistys, yhdistys itse päättää keskenään, miten nuo rahat jakautuvat eri toiminnoille. Näin tapahtuu laajasti taiteen ja urheilun kentällä", Kuusikko vertaa.

"Jos Hippoksen katsotaan osallistuvan asian valmisteluun, niin tilanne voi olla tulkinnallisesti eri. Samoin jos nämä henkilöt osallistuvat myös jossain toimielimessä maa- ja metsätalousministeriössä asian käsittelyyn, heihin sovelletaan hallintolain tiukempia esteellisyyssäännöksiä."

Hallinto-oikeuden piiriin Hippoksen toimista kuuluvat sen sijaan viranomaistehtävät, joita MMM on antanut järjestölle hevosten rekisteröintiin ja kantakirjaan liittyen.

Vesa Mäkinen toteaa, että varsojen tunnistuksessa todettujen ongelmien vuoksi Hippos on muuttamassa tänä vuonna myös toimintaohjeistuksiaan hevosten rekisteröinnin puolella.

Fakta: Suomen Hippoksen luottamusjohto

Hallitus tekee vuosittain esityksen maa- ja metsätalousministeriölle raviratojen valtiontuesta sekä hevoskasvatuksen tuista, jotka kohdistuvat muun muassa hevostalouden neuvontaan.

Hallituksen puheenjohtajan ja kuusi jäsentä valitsee valtuuskunta julkisesti esille annetuista ehdokkaista. Kunkin kausi kestää kaksi vuotta.

Valtuuskunta hyväksyy kaksi kertaa vuodessa pidettävässä kokouksessa vuosittaisen ravikalenterin ja talouden päälinjat ja päättää kuninkuusravipaikkakunnat kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Valtuuskunnassa on 22 raviratojen edustajaa, 16 hevosjalostusliitoista ja neljä muista hevosalan järjestöistä. 42 jäsenestä tasan puolet on raviratojen tai hevosjalostusliittojen puheenjohtajia, viisi varapuheenjohtajia ja muita hallitusten jäseniä samoin viisi.

Neljä hevosjärjestöä, jotka eivät hyödy suoraan valtiontuista, ovat Suomen ravivalmentajat ry, Suomen hevosenomistajien keskusliitto, Suomen ravinaiset ja FWB-yhdistys.

Näistä kahta edustaa istuva puheenjohtaja.

• Hippos on rekisteröity yhdistys, johon sovelletaan lähtökohtaisesti yhdistyslain esteellisyyssäännöksiä.
• Yhdistyksen hallituksen jäsenet ovat esteellisiä lähinnä asioissa, jotka koskevat heidän omaa yksityistä etuaan.
• Esteellisyys yhdistyksen kokouksessa (yhdistyslaki 26 §)
• Jäsen ei saa yhdistyksen kokouksessa äänestää eikä tehdä päätösehdotuksia päätettäessä hänen ja yhdistyksen välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa hänen yksityinen etunsa on ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa.
• Hallituksen jäsen tai muu, jolle on uskottu yhdistyksen hallintoon kuuluva tehtävä, ei saa äänestää päätettäessä tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa.
• Mitä henkilöiden esteellisyydestä on säädetty edellä, koskee myös heidän asia­miestään tai edustajaansa.
• Esteellisyys (37 §)
• Hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilö ei saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa.