Luottamus poliitikkoihin on ennätyskorkealla ‒ Kansalaisilla on enemmistön mielestä sopivasti valtaa
Valtaosa suomalaisista arvioi, että tasavallan presidentillä on sopivasti yhteiskunnallista valtaa.
Enemmistö suomalaisista arvioi, että poliittisilla puolueilla, virkamiehistöllä, hallituksella, kuntien päätöksentekijöillä, eduskunnalla, oikeuslaitoksella ja poliisilla on sopivasti valtaa. Kuvituskuvassa Eduskuntatalo. Kuva: Kalle KeskinenSuomalaisista 51 prosenttia katsoo, että poliitikkojen kansalaisille antama tieto on luotettavaa, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Käsitys poliitikkojen antaman tiedon luotettavuudesta on kohentunut 26 prosenttiyksikköä viime syksystä. Kyseessä on mittaushistorian korkein lukema.
Eva selvitti suomalaisten suhtautumista politiikkaan ja poliitikkoihin Ukrainan sodan ensimmäisenä kuukautena. Kyselyssä selvitettiin myös, millä yhteiskunnallisilla tahoilla on suomalaisten mielestä liian paljon, sopivasti tai liian vähän valtaa.
Tutkimuksen mukaan 72 prosenttia suomalaisista kokee, että sosiaalisella medialla, kansainvälisillä teknologiajäteillä ja suuryrityksillä on yhteiskunnassa liikaa valtaa.
Evan mukaan huomionarvoista on, että yhteiskunnan vallankäytön ytimessä olevilla poliittisilla puolueilla, virkamiehistöllä, hallituksella, kuntien päätöksentekijöillä, eduskunnalla, oikeuslaitoksella ja poliisilla arvioidaan olevan sopivasti valtaa. Enemmän valtaa toivottaisiin lähinnä kansalaisille.
”Voi olla, että suomalaisten käsityksiin omasta vallastaan on vaikuttanut se, että poliitikot ryhtyivät toimiin kansalaisten Nato-kantojen muututtua”
Valtaosa suomalaisista arvioi, että tasavallan presidentillä on sopivasti yhteiskunnallista valtaa. Yli neljännes toivoisi presidentille edelleen lisää valtaa, mutta näkemyksissä on tapahtunut merkittävä muutos viiden vuoden takaiseen. Tuolloin vielä 43 prosenttia arvioi, että tasavallan presidentillä on liian vähän valtaa.
57 prosentin enemmistö suomalaista kokee, että nykyään yksityisellä kansalaisella on sopivasti valtaa, mutta 42 prosenttia kokee, että sitä on yhä liian vähän.
Edellisellä mittauskerralla vuonna 2017 yli puolet katsoi, että yksityisellä kansalaisella on liian vähän valtaa.
”Voi olla, että suomalaisten käsityksiin omasta vallastaan on vaikuttanut se, että poliitikot ryhtyivät toimiin kansalaisten Nato-kantojen muututtua”, sanoo Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen.
Metelisen mukaan mielenkiintoista on myös se, että selvästi aiempaa harvempi toivoo nyt tasavallan presidentille lisää valtaa. Muutosta saattaa hänen mukaansa selittää tasavallan presidentin tehtäväkentän korostuminen viimeaikaisissa tapahtumissa.
”Hallituksen ja eduskunnan yksituumaisuus ulkopoliittisessa päätöksenteossa ja keskittyminen Suomen kannalta keskeiseen päätöksentekoon selittävät suomalaisten näkemysten muutosta.”
Metelisen mukaan asenteet vastaavat koronakeväänä 2020 nähtyä. Tuolloin 48 prosenttia luotti poliitikoiden antamaan tietoon, ja ilmiö liittyy Metelisen mukaan siihen, että luottamus päätöksentekijöihin vahvistuu kriisin keskellä.
Evan Arvo- ja asennetutkimuksen tulokset perustuvat 2 074 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.
Tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin Ukrainan sodan toisen ja kolmannen viikon aikana, eli 4.3.–15.3.2022. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuunottamatta.
Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Evan Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
Lue myös:
Ylen kannatuskysely: Kokoomuksen kannatus nousi jälleen − lähentelee jo maaliskuun huippulukuja
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
