Vesien luokitusta ei muutettu hallituksessa – uhkana jopa miljardimenetykset vesivoiman vähentymisen vuoksi

Isohaaran pato Kemijoen suulla on yksi padoista, jotka haittaavat kalojen nousua Kemijoelle. Hallitus hyväksyi torstaina vesien luokituksen, joka saattaa vähentää vesivoiman tuotantoa Suomessa jopa yli miljardin euron arvosta pitkällä aikavälillä, jos joen virtaamaan kesäaikana lisätään. Toisaalta lohien nousu ja lisääntynyt veden virtaus voi lisätä alueen matkailu- ja muuta taloutta. Kuva: Kai Tirkkonen

Valtioneuvosto päätti torstaina vesienhoitosuunnitelmista ja vesien luokituksesta vuosille 2022–2027.

Kemi- ja Iijoen vedet ovat luokiteltu suunnitelmassa tyydyttäväksi. Energiateollisuuden ja voimayhtiöiden mukaan ne olisi pitänyt nostaa luokkaan hyvä. Hallituksen päätöksessä asiaan ei tullut muutosta.

Vesienhoidon tavoitteena koko EU:ssa on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuonna 2027. Vesienhoitosuunnitelmat on tehty seitsemällä vesienhoitoalueella. Niissä esitetään toimet, joilla vesien hyvä tila aiotaan saavuttaa. Kuuleminen vesienhoidonsuunnittelusta päättyi toukokuussa.

Suunnitelmissa vedet luokitellaan niiden kunnon mukaan erinomaisiin, hyviin, tyydyttäviin, välttäviin ja heikkoihin.

Voimalavesistöissä tärkein raja on hyvän ja tyydyttävän välillä. Luokitus määrittelee, tarvitaanko esimerkiksi kalateitä ja veden juoksutuksen muutosta hyvän tilan saavuttamiseksi vai ei.

Ely-keskusten mukaan vesivoimajokien vedet ovat vain tyydyttäviä muun muassa kalojen elinympäristön muutosten vuoksi. Voimayhtiöt katsovat, että vedet ovat jo hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa, ja esitetyistä lisätoimista aiheutuu merkittävää haittaa vesivoimalle.

Energiateollisuuden mukaan päätöksen pohjalla olevissa vesien tilaluokituksissa on virheitä, jotka aiheuttavat haasteen sähköjärjestelmän toimintavarmuudelle.

Kalateiden rakentaminen ja virtavesien säännöstely saattaa aiheuttaa vesivoiman vähentyessä jopa 1,5 miljardin euron menetyksen pitkällä aikavälillä, Energiateollisuus arvioi.

Säätövoimateho saattaa vähentyä 300 megawattia eli viidesosan, kun vesin virtaamaa vähennetään kesäaikana kalojen kulkemisen mahdollistamiseksi.

"Valitettavasti hallituksen päätös vesienhoitosuunnitelmista muodostaa merkittävän riskin Suomen sähköjärjestelmän toiminnalle. Ongelmien ohella vaarannetaan hallituksen hiilineutraalisuustavoite vuonna 2035, joka pitkälti nojaa tuulisähkön lisäämiseen", sanoo Energiateollisuuden tuotantojohtaja Jari Kostama.

Kostaman mukaan säätövoiman keskiteho Suomessa on 1 500 megawattia, josta 300 megawattia poistuisi Kemijoen ja Iijoen alajuoksujen kalatiemuutosten vuoksi. "Tämä olisi lisäksi vasta alkua, muutoksia tehtäisiin myös yläjuoksuilla ja muissa vesistöissä."

Vesivoimayhtiöt osoittivat Energiateollisuuden mukaan toukokuussa jätetyissä palautteissa, että luokitus on tehty virheellisesti. Esityksen toimenpiteet minimivirtaamista vähentävät säätövoiman tuotantoa jopa 20 prosenttia kesäaikana.

"Hienoa on kuitenkin se, että säätövoiman merkitystä selvitetään jatkossa."

Compass Lexeconin selvityksen mukaan Kemijoki Oy:lle syntyisi velvoitteista yhteensä 588 miljoonan euron kertaluontoiset kustannukset ja noin 11,2 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset.

Kalastusta edistävien tahojen mukaan kalojen nousun mahdollistaminen Kemi- ja Iijoelle lisäisi alueen matkailuvetovoimaa ja taloutta enemmän kuin vesivoiman vähentymisestä tuleva haitta on.