Kompastuuko euroalue seuraavalla vuosikymmenellä?

Suomi tai muutkaan euromaat eivät vielä ole täysin sopeutuneet yhteiseen eurounioniin. Kuva: Jukka Pasonen

Euron ensimmäinen vuosikymmen 2000-luvun alussa oli tyyntä ja seesteistä. Frankfurtin keskuspankki EKP:n rahapolitiikka tuntui toimivan. Suhdannepolitiikka pysyi euroalueella suhteellisen vakaana. Inflaatiokin oli aisoissa.

Lehman-pankin kaatumiseen syksyllä 2008 kärjistyneen ja siitä alkaneen maailmanlaajuisen finanssikriisin merkit olivat näkyvissä jo elokuussa 2007, kun pankit eivät enää luottaneet toisiinsa.

Kupla puhkesi, reaalitalouden taantuma ja pankkien ongelmat laukaisivat valtioiden velkakriisin.

Vastaavaa tilannetta ei ollut koettu sitten 1930-luvun laman.

Entä euron seuraava vuosikymmen? Kestääkö euroalue? Pystyykö EKP harjoittamaan rahapolitiikkaa 19 valtion muodostamassa rahaunionissa, joka kokemuksesta on kaikkea muuta kuin yhtenäinen talousalue?

Suvannon arvion mukaan suotuisissakin oloissa irtautuminen nollakoroista ei ole ongelmatonta. Kiina ja Yhdysvallat kiistelevät kansainvälisen kaupan ehdoista. Protektionismi ja kansallisuusaatteet rapauttavat yhteistä politiikkaa.

Pellervon taloustutkimuksen PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari pitää kysymystä euron seuraavista 10 vuodesta vaikeana:

"Kysymys liittyy koko kansainvälisen järjestelmän murrokseen. Uskon, että euro on 10 vuoden jälkeen yhä voimassa. Jonkinlainen taantuma ja kriisikin on siinä välissä nähty, ja toivottavasti niistä oppineena meillä on entistä vahvempi valuuttaunioni", Huovari arvioi optimistisesti.

PTT:n Huovari viittaa Ison-Britannian yhä keskeneräiseen brexit-eroon: EU:sta eroaminen ei ole helppoa puhumattakaan eurosta eroamiseen.

Suomi tai muutkaan euromaat eivät vielä ole täysin sopeutuneet yhteiseen eurounioniin. Työmarkkinoille sopeutuminen on ollut kivuliasta. Palkat joustivat vasta pakon edessä vuoden 2017 kilpailukykysopimuksessa. Pankki- ja valuuttaunionin kehittäminen on yhä kesken.

Finanssipolitiikkaa voisi Huovarin mielestä käyttää euromaissa nykyistä aktiivisemmin suhdannevaihteluissa:

"Euroalueella on ongelmana se, että Saksa on koko ajan ylijäämäinen maa (vaihto- ja kauppatase). Kun Saksan talouskasvu on nyt heikkenemässä, toivoisi Saksan käyttävän finanssipolitiikkaa elvyttävämmin."

Yhteisen valuutan kehittäminen ottaa aikansa ja kriisinsä:

"USA:ssa kesti yli sata vuotta ennen kuin nykyisenlainen dollarijärjestelmä oli voimassa. Yhteistä valuuttaa ryhdyttiin perustamaan jo 1800-luvun alussa."

Nykyisenlainen Federal Reserve -keskuspankki perustettiin vuonna 1913.

"Kauanko itse mietin markkahintoja? En muistaakseni kauaa, kuukausia. Asuntoni ostin Helsingissä markka-ajan loppuvaiheessa ja myin vuosia myöhemmin euroissa. Silloin vertasin hintoja myös markoissa", Janne Huovari muisteli.

Lue lisää:

Eurosta 20 vuotta, mummon markoissa laskijoita riittää yhä