Lähiruokaselvitys korostaa yrittäjien kuuntelemista
Kimmo Haimi Eat&Joy-myymälät tarjoavat mahdollisimman käsittelemätöntä ruokaa yli 500 suomalaiselta pientuottajalta. Johanna Jaala ostoksilla Helsingin Lasipalatsin Maatilatorilla. Kuva: Viestilehtien arkistoSekä kuluttaja, kauppa että ravintolat haluavat lisää lähiruokaa. Tuottajia ei kuitenkaan löydy tai ole riittävästi.
Elintarvikealan pienyrittäjän arkea ovat mutkikkaat viranomaissäädökset, markkinatiedon puute sekä huoli kannattavuudesta ja omasta jaksamisesta.
Eilen tiistaina julkistetussa selvityksessä esitetään 20 toimenpidettä lähiruuan tilanteen parantamiseksi. Niihin kuuluu muun muassa aloittavien ja jo toimivien yrittäjien kuuleminen heidän ongelmiensa selvittämiseksi.
Tavoitteena on, että aloittava yrittäjä voi saada neuvoja ja tukea yhdeltä luukulta – eikä niin, että kohta tulee toinen viranomainen sanomaan, että asiat on tehty väärin.
Lähiruokaan liittyviä lakeja ja tulkintoja pitää selvityksen mukaan kehittää ja valvonnan kannustavuus varmistaa.
Lisäksi tarvitaan neuvontaa ja koulutusta.
Kannattavuudesta pitää tehdä sallittu puheenaihe tukien sijaan.
Lähiruuan aseman vahvistaminen Suomessa on yksi hallitusohjelman tavoitteista. Nelihenkisen asiantuntijatiimin tekemä selvitys antaa tekeillä olevalle hallituksen lähiruokaohjelmalle taustatietoa ja suuntaviivoja.
Työtä veti elintarvikealan asiantuntija Seija Kurunmäki Kuule Oy:stä. Muut jäsenet olivat hankepäällikkö Irma Ikäheimo EkoCentriasta, ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi MTK:sta ja ohjelmapäällikkö Päivi Rönni MTK Hämeestä.
Ryhmä nimesi lähiruuan yleistymistä estävät pullonkaulat ja teki niihin ratkaisuehdotuksia.
Yhdeksi ongelmaksi todettiin, että lähiruokakäsite sekoittaa eikä sitouta. Yhteistä määritelmää lähiruualle ei ole ollut, jolloin alan systemaattinen kehittäminen ja tulosten mittaaminen on ollut vaikeaa. Tilanne on johtanut myös vastakkainasetteluun ja toisten mollaamiseen.
Työryhmä esittää, että lähiruoka määritellään jatkossa paikallisruuaksi.
Selvityksen mukaan alalta puuttuvat yhteiset tavoitteet, yhteistyö ja koordinaatio. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ja markkinalähtöisen yrittäjyyden edistäminen on riittämätöntä.
Selvityksen tekijät korostavat, että lähiruoka on vain osa elintarviketaloutta.
”On tosiasia, että lähi- ja luomuruokasektorin kehittäminen ei yksin riitä tavoitellun kasvun ja viennin moottoriksi”, Kurunmäki muistuttaa.
SATU LEHTONEN
Selvitys löytyy netistä osoitteesta www.mmm.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
