Keva etsii kotimaisia sijoituskohteita - kassassa viisi miljardia
Eläkeyhtiö on kiinnostunut sijoittamaan suomalaisiin liikenne- ja sähköverkkohankkeisiin.
Keva hankki suurimman yksittäisen osakesijoituksen, kun se osti sähköverkkoyhtiö Carunasta reilun kymmenesosan 2014. Kuva: Kari SalonenEläkeyhtiö Keva on kiinnostunut sijoittamaan Suomeen, mutta Suomesta puuttuvat toimijat, jotka ”paketoisivat” investointikohteet houkutteleviksi pääomasijoittajalle. Kevan mielestä tarvittaisiin taho, joka vastaisi valmistelutyöstä ja mahdollisesti myös sijoituskohteen hallinnoinnista.
Sijoitusjohtaja Ari Huotari Kevasta kertoo, että esimerkiksi liikenne- tai sähköverkkohankkeet ovat eläkeyhtiöille kiinnostavia sijoituskohteita.
”Ne tuottavat tasaista kassavirtaa, ovat inflaatiosuojattuja, pitkäjänteisiä ja niiden riski on matalahko”, hän kertoo MT:lle.
Listaamattomiin yhtiöihin kuten infrahankkeisiin liittyvä valmisteluprosessi edellyttää sijoittajalta huolellista valmistelua. Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan kohteesta liiketoiminta- ja rahoitusanalyysi sekä juridinen ja ympäristöasioihin liittyvä analyysi.
Huotari kertoo, että eläkeyhtiöiden nykyinen rakenne ei tue suoria listaamattomia infrasijoituksia, ei ainakaan suuressa mittakaavassa.
”Eläkeyhtiöt voivat arvioida valmista sijoitusehdotusta ja tuoda pääomat, mikäli sijoitus täyttää sijoituskriteerit”, sanoo Huotari.
Yleensä valmistelussa ongelma on, että hankkeet ovat työläitä ja aikaa vieviä.
”Kevalla on niin vähän henkilöstöä, että meillä ei ole mahdollisuutta irrottaa tuotekehitykseen resursseja.”
Kevalla olisi valmiina pääomia. Pelkästään 2015 keväällä Keva vähensi riskipitoisia osakesijoituksia noin viidellä miljardilla eurolla eli noin kymmenen prosenttia koko salkun sisällöstä.
Huotari kertoo, että nyt tämä raha makaa kassassa nippanappa nollakorolla.
Isot infrahankkeet tai -yhtiöt myydään yleensä kilpailutuksen kautta, tavallisesti huutokaupassa. Huotarin mukaan eläkeyhtiöt ovat kilpailutuksessa heikoilla.
”Vaikka eläkeyhtiö käyttäisi huomattavia sisäisiä ja ulkoisia resursseja analyysivaiheeseen, niin todennäköisyys prosessin voittamiseen ja kohteen päätymiseen sijoitussalkkuun on usein melko alhainen”, hän sanoo.
Jos voitto tulee ja kohde päätyy sijoitussalkkuun, työ vasta alkaa. Huotarin mukaan Kevalla ja muilla eläkeyhtiöillä on asiasta kokemuksia.
”Sijoituksen hallinto vaatii huomattavia resursseja, jos vertaa sitä samankokoiseen listattuun sijoitukseen.”
Huotarin mukaan Fortumin sähkösiirtoliiketoiminnan myynti maalikuussa 2014 on hyvä esimerkkitapaus. ”Vastaavat hankkeet ostetaan nopeasti maailmalla”, hän toteaa.
Keva oli kiinnostunut nykyisen Carunan toiminnasta ja lopulta se hankki suurimman yksittäisen osakesijoituksen. Nyt se omistaa yhtiön omistajasta, Suomi Power Networksista noin 12,5 prosenttia, jonka markkina-arvo on 208 miljoonaa euroa.
Huotarin mukaan tähänkin kohteeseen piti perehtyä huolellisesti etenkin sen luonteesta johtuen.
”Vaikka hanke oli työläs ja huutokauppaprosessin tulos epävarma, päätimme poikkeuksellisesti osallistua siihen alusta asti sen suuren kiinnostavuuden vuoksi.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
