Vain ihmisääni soi ortodoksikirkossa
Kanttori Heikki Hattunen johtaa kuoron lauluun. Tänään kuorolaisista ovat mukana altto Riitta Hietala (vas.), sopraano Emma Pitkäsalo, basso Rauno Arvola, basso Pekka Kamaja sekä tenori Sirpa Häyhtiö. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoTAMPERE (MT)
Neliääninen kirkkolaulu jyrisee syvyyksistä ja kohoaa korkeuksiin. Iho nousee kananlihalle.
Sanoista ei ihan saa selvää mutta sanomasta kyllä. Äänet kuplivat iloa ja odotusta. Tällainen musiikki kuuluu pääsiäiseen.
”Tämä oli lankalauantain eli ortodokseille suuren lauantain tropari”, esittelee Tampereen ortodoksisen seurakunnan kanttori Heikki Hattunen kirkkokuoron hiljennyttyä.
Ollaan Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen kirkossa, joka tamperelaisittain tunnetaan Tampereen ortodoksisena kirkkona. Kirkon kuoro on yksi Suomen aktiivisimmista.
”Me olemme Suomen syvällisin kuoro. Hengellisyyttä ei voi perustella, se tulee sydämestä”, pohtii jo 1960-luvun lopulla kuorotoiminnassa mukana aloittanut laulaja Rauno Arvola.
Kuoro laulaa ilman mikrofoneja. Silti äänet leijailevat kirkon joka kolkkaan.
Musiikki on olennainen osa ortodoksista jumalanpalvelusta.
”Kuoron ydintehtävä on laulaa jumalanpalveluksissa. Viime vuonna palveluksia oli noin 150 ja laulajia oli paikalla keskimäärin seitsemän per palvelus.”
Ortodoksinen kirkkomusiikki perustuu vain ja ainoastaan ihmisääneen. Hattunen kuvailee ihmisääntä Jumalan luomaksi soittimeksi.
Kuoron tehtävä jumalanpalveluksessa on keskeinen.
”Kuoro ei ole esiintymässä eikä avustamassa, vaan se on osa laulettua jumalanpalvelusta. Ortodoksisen jumalanpalveluksen voi kuvailla perustuvan ihmisen ääneen, joka on itsessään soitin.”
Hattusen mukaan kaikki kirkon opetus on mukana lauluissa. Laulut ovat sepitettyä kirkkorunoutta.
”Esimerkiksi pääsiäisen aikaan joka päivälle on omat laulunsa, joissa kerrotaan kunkin päivän tapahtumista. Kaikkihan me tiedämme, mitä tapahtui pitkänäperjantaina ja ensimmäisenä pääsiäispäivänä. Mutta lauluissa kerrotaan myös siitä, mitä tapahtui siinä välissä.”
Tampereen ortodoksiseurakunnan kuoroon kuuluu reilut parikymmentä aktiivilaulajaa. Se harjoittelee kerran viikossa.
”Lapsille ja nuorille on myös aktiivista toimintaa. Seurakunnalla on poikakuoro sekä juuri aloittanut tyttökuoro. Lisäksi muskari on tärkeä osa toimintaa”, Heikki Hattunen luettelee.
Ortodoksiseen kirkkoon kuuluminen ei ole välttämätöntä kuoroon pääsemiseksi.
Tamperelainen Riitta Hietala on laulanut Tampereen ortodoksisen kirkon kuorossa yli 20 vuotta, vaikka on itse evankelisluterilaisen seurakunnan jäsen.
”Meitä on useita, jotka emme kuulu ortodoksiseen seurakuntaan mutta haluamme laulaa kuorossa. Meidät on otettu sydämellisesti vastaan.”
Kuorolaiset ovat mukana samankaltaisista syistä.
”Minulle tämä on mielenrauhan vahvistamista”, Riitta Hietala pohtii.
”Kun laulaa, teksti alkaa elää. Sen ymmärtää ihan toisella lailla ja palveluksen sisältö syvenee”, Sirpa Häyhtiö pohtii.
Vaikka ortodoksinen kirkkomusiikki perustuu ihmisääneen, kirkosta kuuluu myös toisenlainen ääni: kirkonkellot.
”Pääsiäisenä saa kirkonkelloja soittaa yötä päivää vaikka koko viikon!” paljastaa kirkon isännöitsijä Heikki Häyhtiö.
STINA HAASO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
