”Viljelijöiden tietotaito on kohentunut merkittävästi”
Antti Siljamäki päätti vuoden alussa mittavan uransa eteläpohjalaisen maatalouden ja maaseutuyrittäjyyden parissa. Juha Harju Kuva: Viestilehtien arkistoSEINÄJOKI (MT)
Vuodesta 1988 alkaen Pro Agria Etelä-Pohjanmaan toimitusjohtajana työskennellyt Antti Siljamäki jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle.
Pro Agrian toiminta ehti pitkän työuran aikana muuttua paljon.
”Paljon ehti muuttua työurani aikana. 1980-luvulla ja vielä 90-luvun alussa järjestimme valtakunnallisia kolmivuotisia neuvontateemoja, mutta nykyään profiloidumme toisin. Emme ole enää niinkään neuvontajärjestö, vaan enemmänkin asiantuntijaorganisaatio”, Siljamäki taustoittaa.
”Karrikoiden voisi sanoa, että olemme viljelijöiden ja maaseutuyrittäjien oma konsulttifirma. Hyvässä mielessä.”
Viljelijöiden tietotaito on Siljamäen mukaan kohentunut viime vuosikymmeninä merkittävästi.
”Maailma on muuttunut voimakkaasti. Maatalousyrittäjät ovat nykyään koulutetumpia ja tietävämpiä, ja tämä on entistä kovempi haaste myös meille.”
Pro Agrialta ei löydy ratkaisua jokaiseen erityisongelmaan, mutta käytännön asiantuntijuudessa järjestö tekee vahvaa työtä.
”Asiantuntija-apu on hyvin kysyttyä sellaisissa asioissa, jotka tulevat viljelijöille harvoin tai joihin kuluisi kohtuuttomasti aikaa.”
”Esimerkiksi sukupolvenvaihdosasiat tai osakeyhtiömallin miettiminen ovat tällaisia.”
Etelä-Pohjanmaa on Suomen maatalouden ykkösalueita. Siljamäen mukaan menestys kumpuaa oikeanlaisesta asenteesta.
”Täällä uskotaan ruokaan ja elintarviketalouteen sekä sitä kautta maatalouteen. Ilman alkutuotantoa ei ole elintarvikejalostustakaan.”
Maakuntakeskus Seinäjoki haki valtakunnalliseen INKA-hankkeeseen elintarviketeemalla.
”Mikään muu kaupunkiseutu ei valinnut tätä painopistealuetta. Se kertoo paljon maatalouspuolen arvostuksesta Etelä-Pohjanmaalla.”
Myös monipuolisuus tuotannossa on alueen selkeä vahvuus.
”Jos mennään tästä pohjoiseen, ei ole paljoa yksimahaistuotantoa. Etelässä lypsykarjatalous taas hiipuu. Meillä molemmat ovat voimakkaita sektoreita, ja lisäksi alueella on paljon monipuolista kasvinviljelyä.”
Viime vuosien negatiivisin kehityskulku on eläköityvän toimitusjohtajan mielestä entistä pienempiin yksityiskohtiin käyvä EU-tason sääntely.
”Eihän se voi mennä näin, että siankarsinan senttimäärä määrittää eläimen hyvinvoinnin. Sääntelyyn liittyvä, viljelijöitä kuormittava stressi päinvastoin haittaa normaalitoimintaa”, Siljamäki pahoittelee.
”Usko yksityiskohtaisten säännösten voimaan on käsittämätön. Kokonaisuuden hallintaa tarvittaisiin Euroopan unionissa, mutta eritoten Suomessa, jossa säännöksiä tulkitaan.”
Myönteistä kehitystä sen sijaan on tapahtunut suomalaisten asenteissa maatalouteen.
”Käänne tapahtui oikeastaan siinä EU-ajan alussa. Ei ollut enää rajua sisä- ja puoluepoliittista kamppailua asian ympärillä. 1990-luvun lopulla maanviljelijän ammatti oli Suomen kuvalehden kyselyssä jo eräs arvostetuimmista.”
Maatalous- ja maaseutuyrittämisestä kiinnostuneita Siljamäki haluaa rohkaista.
”Jokaisella on oltava mahdollisuus tehdä hienoja asioita elämässään. Pettymyksiä tulee, mutta ne karaisevat ja niiden yli pitää vain elää.”
”Yrittäjälle on tärkeää omasta henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen.”
JUKKA KOIVULA
Maailma on muuttunut
voimakkaasti. Maatalousyrittäjät ovat nykyään koulutetumpia ja
tietävämpiä, ja tämä on entistä
kovempi haaste myös meille.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
