Optisen taiteen uranuurtaja harhautti silmää
Viime vuosisadan puolivälissä syntyneen kineettisen taiteen ja sitä 1960-luvulla seuranneen optisen taiteen uranuurtajiin kuuluneen unkarilaissyntyisen Victor Vasarelyn (1906–1997) keskeisiä teoksia on parhaillaan laajasti esillä Espoon modernin taiteen museossa Emmassa. Näyttelyssä on teoksia vuosilta 1948–1979.
Vasarely rakensi optiset maalauksensa geometrisista kuvioista, kirkkaiden värien rinnastuksista, verkostoista ja viivastoista.
Näitä yhdistellen hän loi kaksiulotteiselle pinnalle kuvioita, jotka harhauttavat katsojan silmää ja leikittelevät tilan ja liikkeen illuusioilla. 1960–1970 -luvuilla Vasarelyn sommittelu perustui hänen luomiinsa plastisiin aakkosiin, järjestelmään, jota soveltamalla hän loi loputtoman määrän erilaisia väri- ja muotoyhdistelmiä, joilla hämätään silmän verkkokalvoa.
Taiteilijana Vasarely korosti luonnontieteitä ja sovelsi erityisesti matematiikkaa kuvan tekemisessä. Hänelle oli tärkeätä kuvataiteen monistettavuus ja saavutettavuus.
Vasarely avasi teoksillaan väyliä uudentyyppiselle tekijälle, taiteilija-insinöörille sekä yleisön osallistumiselle.
Nykyään kinetismi näkyy tietokoneohjatuissa taideteoksissa, hologrammeissa, tietokonegrafiikassa ja digitaalisissa kuvissa. Op-taiteesta juontuvat kaupalliset sovellukset näkyvät puolestaan jokapäiväisessä arjessamme niin muodissa kuin sisustamisessakin.
Emmassa esillä oleva kiertonäyttely on tehty yhteistyössä Brysselissä toimivan Musée d’Ixellesin ja Zürichissä toimivan Museum Haus Konstruktiven kanssa.
MAIKKI KULMALA
Victor Vasarely – Optisia
maalauksia. Näyttely
Espoon modernin taiteen museossa Emmassa 11.1.2015 asti.
Ahertajantie 5, Tapiola.
Taiteilijana
Vasarely
korosti luonnontieteitä ja
sovelsi erityisesti
matematiikkaa
kuvan
tekemisessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
