Sairaalarakentaminen käy vilkkaana koko Suomessa – kahdeksan vuoden kuluessa rakentamiseen investoidaan viisi miljardia euroa

Suomen suurin uusi sairaala, Sairaala Nova, on rakenteilla Keski-Suomen maakuntakeskukseen Jyväskylään. Se valmistuu vuonna 2020. Kuva: Petteri Kivimäki

Sairaalarakentaminen on ollut 2010-luvulla erittäin vilkasta koko maassa.

Suurimmat yksittäiset hankkeet ovat Keski-Suomen uusi Sairaala Nova, jonka arvo on noin 500 miljoonaa euroa sekä Oulun yliopistollisen sairaalan pitkän ajan rakennushanke, jonka arvo kohoaa 1,6 miljardiin euroon.

Maakuntien tilakeskus on kartoittanut sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien valmisteilla tai rakenteilla olevia rakennushankkeita.

Vuosien 2017–2025 aikana kohteita on suunniteltu toteutettavan yhteensä noin viiden miljardin euron arvosta.

Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintäneuvos Timo Keistisen mukaan suurten rakennushankkeiden taustalla on pitkälti vanhentunut rakennuskanta.

"Suomen aluesairaalaverkko rakennettiin pitkälti 1950-luvulla ja keskussairaalaverkko pääosin 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa. Rakennuskanta on siis pääosin noin 60 vuotta vanhaa. Laajennusosia on rakennettu, mutta todella suuria investointeja ei ole tehty systemaattisesti viimeisten vuosikymmenten aikana", Keistinen sanoo.

Maakuntien tilakeskus Oy:n rakennuttamisjohtaja Petri Laurikan mukaan käsillä on sairaalarakentamisen suhdannehuippu.

"Osa hankkeista on jo valmistunut, osa rakenteilla ja osa vasta käynnistymässä. Tämän lisäksi kunnilla ja muilla kiinteistönomistajilla on terveydenhoitotiloihin liittyviä rakennushankkeita", Laurikka sanoo.

Kuntien sote-rakennushankkeista ei löydy valtakunnallisesti kerättyä volyymitietoa.

"Voidaan kuitenkin olettaa, että tähänkin kiinteistökantaan tulee kohdistumaan jatkossa varsin suuri kehittämis- ja rakentamispaine", Laurikka toteaa.

Sote-uudistukseen liittyen eduskunta on hyväksynyt investointien rajoituslain.

Uudistuksen siirtymisen takia lain voimassaoloaikaa on siirretty eteenpäin ja sitä on tiukennettu. Suuret investoinnit siis edellyttävät sosiaali- ja terveysministeriön lupaa.

Erityisiä rakennuskieltoja ei ole annettu, mutta osa hankkeista ei ole läpäissyt lain asettamia vaatimuksia.

"Lainsäädännön tarkoituksena on ollut se, että maakuntien tulevien päättäjien käsiä ei sidottaisi huonosti tarkoitusta vastaaviin investointeihin ja kiinteistöihin. Pääosin rakennushankkeet on tehty lainarahalla ja siten ne rasittavat maakuntien taloutta usein vuosikymmeniä", Keistinen toteaa.

Suomessa on myös useita useita tyhjiä tai tyhjeneviä sairaaloita, joiden uusiokäyttöä joudutaan miettimään.

"Sairaanhoitopiirit ovat yrittäneet kehittää ja myydä näitä kiinteistöjä, mutta varmasti osa niistä tulee aikanaan siirtymään tilakeskuksen huoleksi", rakennuttamisjohtaja Laurikka ennakoi.

Paljonko sairaaloita ja sairaalayksiköitä on lakkautettu 2010-luvulla Suomessa?

"Kaikki 20 keskussairaalaa toimivat edelleen ja tarjoavat palveluita laajasti eri erikoisaloilla. Ainoastaan Savonlinnan keskussairaala on lopettanut synnytystoiminnan, mutta laaja leikkaustoiminta ja muu toiminta jatkuu siellä", Keistinen sanoo

"Aluesairaaloista ei mikään ole lopettanut toimintaansa, mutta niistä on usein kehittynyt peruserikoisalojen palveluita tarjoavia terveyskeskuksia tukevia sairaaloita", Keistinen jatkaa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Pekka Puska (kesk.) arvioi, että sairaalaverkko on maan eri osissa jatkossa paineissa supistua.

"Meillä Suomessa terveydenhuolto on kansainvälisesti tarkasteltuna huomattavan sairaalavaltaista. On aivan selvää, että sairaalaverkkoon kohdistuu suuria keskittämispaineita sote-uudistuksen ja teknologisen kehityksen myötä."

Puskan mukaan on tärkeää keskittyä perusterveydenhoidon laadun parantamiseen.

"Kun perusterveydenhuollon laatu paranee, se vähentää painetta sairaaloiden päästä."