”Liikelaitosten yhtiöittäminen tulonsiirtoa kunnilta valtiolle”
Kunnat ovat valmistautuneet yhtiöittämään kunnallisia liikelaitoksiaan, sanoo johtava lakimies Pirkka-Petri Lebedeff Kuntaliitosta. Monet kunnat ovat hänen mukaansa odottaneet lainsäädäntöä, joka toi muassaan varainsiirtoverovapauden.
Syyskuun alussa voimaan tullut kuntalain uudistus velvoittaa kunnat yhtiöittämään markkinoilla toimivat liikelaitokset.
Myös kilpailulaki uudistui kuun alussa. Uuden lain mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi jatkossa puuttua kuntien, kuntayhtymien ja valtion taloudelliseen toimintaan, jos se kilpailulain mukaan vääristää tai estää kilpailua.
Johtaja Antti Neimala Suomen Yrittäjistä arvioi, että valvonta kohdentuu todennäköisesti erityisesti palveluiden hinnanmuodostukseen.
”Hinnoitteluun tulee uuden sääntelyn kautta lisää rotia, ja se on hyvä se.”
Kuntaliitto näkee liikelaitosten yhtiöittämisen olevan tulonsiirtoa kunnilta valtiolle. Aiemmin omassa kunnassa tuotetusta liikevoitosta ei ole tarvinnut maksaa veroa, ja kunnan ulkopuolellakin verokohtelu on ollut lievempää. Yhtiöiden verotettavalle tulolle mätkäistään 24,5 prosentin yhteisövero.
Merkittävin muutos on Lebedeffin mukaan kannattavien energia- ja satamatoimintojen yhtiöittäminen. Kunnat ja kuntayhtymät joutuvat tarkastelemaan toimintaansa myös esimerkiksi ateria- ja ruokapalveluissa, tilahallinnossa ja kunnallistekniikan ylläpidossa.
Laitoksia on jo yhtiöitetty esimerkiksi Turussa, Jyväskylässä ja Lahdessa.
Sitä, montako Suomen kuntien vajaasta 200 liikelaitoksesta yhtiöitetään, ei vielä tiedetä: osa kunnista voi myös päättää, ettei tarjoa ulkopuolisille palveluita, tai eriyttää palveluntuotantoaan.
Yhtiöittämisvelvollisuus koskee myös virastomuotoisena harjoitettua toimintaa.
Neimala kertoo, että virastomuotoisen, kilpailua vääristävän toiminnan määrää on vaikea arvioida. Esimerkiksi valtion tukemien oppilaitosten autokoulutoiminta on tällaista.
”Yrittäjille on epäreilua, kun kunnat kilpailevat veronmaksajan varat taskussa”, Neimala sanoo.
Suojattu asema, julkiset tuet, alhaiset tuottovaatimukset, mahdolliset ristisubventiot ja lahjaksi saadut aloittavat taseet tuovat julkisille yhtiöille kilpailuetua suhteessa yksityisyrityksiin. Yrittäjäjärjestön mukaan selkeiden pelisääntöjen tarpeellisuus korostuu kuntakoon kasvaessa.
Neimalan mukaan yhtiöittämisvelvollisuus ei poista ongelmia kokonaan. ”Kuntaomisteisten yhtiöiden pääomahuolto tapahtuu veronmaksajien rahoituksella ja siihen sisältyvät riskit ovat aivan toisenlaiset kuin yksityisen elinkeinotoiminnan.”
Lisäksi julkisen sektorin elinkeinotoiminta tuppaa rönsyilemään, kun normaalit yritystoiminnan riskit puuttuvat.
Kuntalain uudistuksen siirtymäaika on ensi vuoden loppuun. Kunnilta odotetaan siis periaatepäätöksiä melko pian, jotta yhtiöittämiset saadaan osaksi vuoden 2015 budjetin valmistelua.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
