Taklaako valtio väijyvän ruoka- ja energiakriisin budjetissa? Maataloudelle voi tulla jopa puolen miljardin euron ylimääräinen kustannusrasite, MTK:n Marttila varoittaa

Karjataloudessa ja maitotiloilla sähkön hinnalla on merkittävä kustannusvaikutus. 

Hallituksen valtionbudjetin valmistelu vuodelle 2023 eli budjettiriihi alkaa tänään keskiviikkona.

Menojen loppusumma on 79,5 miljardia euroa, ja ehdotus on noin 6,3 miljardia euroa alijäämäinen.

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) johdolla laadittu esitys vuoden 2023 talousarvioksi on laadittu keskellä epävarmoja talousnäkymiä.

Inflaatio jyllää ja syö kansalaisten ostovoimaa. Lisäkierroksia hallituksen budjettivääntöön tuo Venäjän hyökkäyssodan seurauksena kallistuneet energiahinnat, joka tuntuu eritoten sähkön tukkuhinnoissa.

Kallistunut sähkö syventää myös maatalouden kustannuskriisiä.

Maa- ja metsätaloustuottajien MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila odottaa valtiovallalta toimenpiteitä kalliin sähkön ja energian osalta ja maan ruokahuollon varmistamiseksi:

”Kysymys, joka hallituksen budjettiriihessä pitää esittää: Teemmekö kaiken, että ruuan tuotanto Suomessa säilyy.”

MTK:n johtokunta edellyttää kannanotossaan, että budjettipäätösten lisäksi hallitus varautuu reagoimaan nopeasti ruoka- ja energiamarkkinoiden häiriöihin. Energiaveron lisäpalautukset (45 milj. euroa) MTK esittää pidettäväksi voimassa myös ensi vuonna. Maatilojen talousrakennusten kiinteistöveron järjestö edellyttää poistettavaksi pysyvästi Ruotsin mallin mukaan. Välitä viljelijästä -projektin jatkorahoituksen turvaamiseksi tarvitaan kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

”Nostan kärkeen maatalouden huomioimisen: monella tilalla sähkö (-hinta) on valtava riski. Jos odotetut hintatasot toteutuvat, tämä on maataloudelle jopa puolen miljardin euron ylimääräinen kustannusrasite. Suuruusluokassa se on samaa luokkaa kuin maatalouden koko yrittäjätulo”, MTK:n Marttila suhteuttaa.

Toisia kallistunut sähkö kohtelee ankarammin kuin toisia. Karjataloudessa ja maitotiloilla sekä tiloilla, joilla lämmittäminen ja viilentämistarve on suuri, myös sähkölasku on ratkaisevampi.

Ensi vuonna alkaa EU:ssa uusi maatalouspolitiikan ohjelmakausi, joka tuo muutoksia ja säätöä myös valtion budjettiin. MTK on tarkastanut ehdotuksen tältä osin, ja Marttilan mukaan muutokset on otettu varsin hyvin huomioon ensi vuoden valtionbudjetissa.

Hallitusviisikko oli maanantaina koolla ja käsittelemässä ehdotuksia, joilla sähköenergian hintaa voisi säännellä ja kuluttajia tukea myös budjetin kautta.

Keskustelu tukitoimista on keskittynyt kotitalouksien tukemiseen tavalla tai toisella.

”Kotitaloudet vastaavat noin neljänneksestä Suomen sähkön kulutuksesta. Tärkeintä on, miten kuluttajat selviävät sähkölaskuistaan”, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä punnitsi esillä olleita vaikutuskeinoja.

VM:n virkamiesjohto arvioi veronalennuksista, että sähkön arvonlisäveron alennus olisi ”helppo, nopea ja käyttökelpoinen keino auttaa sähkölaskun alentamiseksi.”

Helsingin Sanomien tietojen mukaan sähkön arvonlisäveroa aiotaan laskea kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Vaihtoehtoinen sähköveron kevennys tulisi valtiolle kalliimmaksi ja kohdistuisi niillekin kuluttajille, joilla on voimassa edullinen sähkösopimus.

Marttila muistuttaa, että sähkön alv-alennus ei kauttakulkuverona toisi apuja yrityksille tai maatiloillekaan. Jää nähtäväksi, onko budjetissa suoria tukia tiloille ja sosiaalitukia kuluttajille.

VM:n energiaosaston johtaja Riku Huttunen esitteli ministeriön arvioita maanantaina toimittajatilaisuudessa Vantaan Königstedtissä.

Valtio ottaa esityksen mukaan uutta velkaa 6,3 miljardia euroa. Nousevien korkojen aikana, valtio varautuu maksamaan korkoja arviolta 600miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Valtion koko talousarvioehdotus löytyy täältä.