MT:n kysely: Valtaosa hyvinvointialuejohtajista vaatii Orpon hallitusta höllentämään alijäämäsääntöä tulevaisuuteen

Orpon hallitus aikoo pakottaa hyvinvointialueita sopeuttamaan talouttaan kovemmalla vauhdilla mitä Marinin hallitus olisi edellyttänyt. Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta

MT:n kyselystä kaikille Suomen hyvinvointialueiden johtajille ilmenee, että miltei kaikki hyvinvointialuejohtajat haluavat hallituksen höllentävän alijäämävelvoitetta, jonka mukaan hyvinvointialueiden tulisi kattaa vuosina 2023 ja 2024 kertyneet alijäämänsä vuodeen 2026 mennessä.

MT kysyi hyvinvointialuejohtajilta: ”Tulisiko Orpon hallituksen helpottaa ns. alijäämäsääntöä, jonka mukaan alueiden tulisi kattaa alijäämänsä vuoteen 2026 mennessä?”

Kyselyyn vastanneesta 18:sta hyvinvointialuejohtajasta 16 on sitä mieltä, että Orpon hallituksen tulisi antaa lisäaikaa hyvinvointialueille sopeuttaakseen talouttaan.

Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialuejohtajat eivät vastanneet MT:n kyselyyn.

Kysymys on Sanna Marinin (sd.) hallituksen malliin sisäänrakennetusta niin kutsutusta alijäämäsäännöstä, joka pakottaa alueet kattamaan vuosina 2023 ja 2024 kertyneet alijäämänsä vuoteen 2026 mennessä. Mikäli alijäämää ei saada kurottua umpeen määräajassa, alueita voi uhata lakkautus ja yhdistäminen toiseen hyvinvointialueeseen.

Alijäämäsääntöä on arvostellut erityisesti oppositiopuolueista keskusta, joka oli säätämässä mallia itse viime hallituskaudella. Keskusta esitti keskiviikkona välikysymyksensä yhteydessä, että hallitus siirtäisi sääntöä tulevaisuuteen.

Vastuuministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) on jo ilmoittanut, että hallitus ei aio höllentää alijäämäsääntelyä.

Alijäämäsääntelyn takia useilla hyvinvointialueilla tehdään nyt kunnianhimoisia säästöohjelmia ja palveluverkkosuunnitelmia. MT:n tekemästä selvityksestä ilmenee, että useilla hyvinvointialueilla on käynnissä suunnitelmia toimipisteiden lakkauttamisista tai keskittämisistä.