Pihattovarsojen terveys syynissä
Kari Salonen Huivi silmille ja varsa rauhoittuu sietämään näytteenottoa. Edessä vasemmalla Minna-Liisa Heiskanen, varsan vierellä Lotta Häyrinen (vas.), Pauliina Miettinen (kesk.) ja Anna-Kaisa Tenhunen (oik.). Kuva: Viestilehtien arkistoTUUSNIEMI (MT)
Suomenhevosvarsa Virin Karpaasi ei selvästikään halua antaa panostaan yhteiseksi hyväksi. Se mulkoilee epäluuloisesti ja hyppii pystyyn aina, kun eläinlääkäri Lotta Häyrisen käsi lähestyy sen sierainta.
Ori on mukana tutkimuksessa, jossa kartoitetaan pihattovarsojen hengitystietulehdusten aiheuttajia ja pyritään saamaan selville, mikä altistaa varsoja niille.
Häyrinen väistelee varsan viuhuvia etujalkoja ja yrittää työntää sen sieraimeen tikun, johon pitäisi saada näyte. Näytteistä tutkitaan myöhemmin siinä esiintyvät bakteerit ja virukset.
Kuumeen ja rinnanympäryksen mittaus sujuu Virin Karpaasin kanssa rauhallisemmin.
Häyrinen huutelee hengitystiheys- ja sykelukemat eläinlääkäri Reija Junkkarille.
Tulokset ovat hänen väitöskirjamateriaaliaan. Tutkimusta tehdään Suomen Hevostietokeskuksen, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran yhteistyönä.
Varsat tutkittiin ensimmäisen kerran, kun ne tulivat pihattoon. Nyt, kuukautta myöhemmin, on meneillään toinen näytteenottokierros.
Kolmannet ja viimeiset näytteet otetaan, kun varsat ovat olleet pihatossa kaksi kuukautta.
”Mahtavatko viimeiset näytteet jäädä ottamatta”, Junkkari pilailee katsellessaan Anna-Kaisa Tenhusen pihaton varsojen temmellystä.
Lämminveriset näyttävät alistuvan kohtaloonsa paremmin, ja näytteenotto ja mittaukset alkavat sujua sutjakasti.
Tenhusella ja häntä ennen hänen isällään Heikki Smolanderilla on ollut pihattovarsoja kymmenen vuoden ajan.
”Pihattokasvatuksesta on huono käsitys, koska monet vain työntävät varsat pihattoon”, tallin ovella pyörähtävä Smolander toteaa.
Tuusniemen kasvatit ovat osoittaneet raviradoilla, että hyvin hoidettu pihattovarsa pärjää.
On tärkeää, että varsoja on käsitelty ennen kuin ne tulevat pihattoon ja että niitä käsitellään siellä, Tenhunen sanoo.
”Varsa ei saa olla laiha mennessään pihattoon”, hän painottaa. Yksivuotiaat kasvavat ja liikkuvat laumassa paljon.
Terveyden kannalta on oleellista, että varsa on hyväkuntoinen ja osaa syödä rehua tullessaan pihattoon, Tenhunen toteaa.
”Märkä ja tuulinen syksy on ollut vaikea pihattovarsoille”, Hevostietokeskuksen toiminnanjohtaja Minna-Liisa Heiskanen huomauttaa. Hän suosittelee ruokintapaikkojen kattamista, jotta varsat voivat syödä kuivassa ja suojaisassa paikassa.
Tenhusen varsat ovat kahdessa ryhmässä, jotka vuorottelevat pihatossa kahden viikon jaksoissa. Toiset kaksi viikkoa ne ovat yöt kylmässä tallissa ja pitkän päivän tarhassa.
Talliviikot varmistavat, että varsoja tulee käsiteltyä.
Tutkimuksessa on mukana useampi varsapihatto. ”Me emme menetä tässä mitään, ja varsojen omistajat ovat olleet innoissaan”, Tenhunen kertoo.
Hän odottaa tutkimuksen tuloksia ja vertailua eri pihattotyyppien välillä.
”Toivon, että tunnistaisimme hengitystietulehduksille altistavia tekijöitä, jotta niitä osattaisiin välttää pihattokasvatuksessa ja taata varsoille mahdollisimman hyvä kasvu”, Junkkari sanoo.
HANNA SALONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
