Nuorten huoli luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä tulee ottaa vakavasti, Kirkon ulkomaanavun nuorisojärjestö vetoaa

Aapasuo on yksi suotyyppi, joita on paljon etenkin Pohjois-Suomessa. Kuva: Elina Pallas

Turpeennoston lopettaminen nimetään Suomen luonnonsuojeluliiton julkaisemassa blogissa yhdeksi tehokkaimmista keinoista suomalaisen suoluonnon suojelemiseksi. Kirjoituksen suoluonnon suojelemisen puolesta on laatinut Kirkon ulkomaanavun (KUA) nuorisojärjestön Changemakerin puheenjohtaja Petteri Näreikkö.

Näreikkö mainitsee Suomen olevan yksi maailman soisimmista maista. Suomme ovat myös kansainvälisesti merkittäviä elinympäristöjä useille lajeille. Soiden suuresta määrästä huolimatta suurin osa suoluontotyypeistä on uhanalaisia.

"Suomelle helppo ja maailmanlaajuisestikin merkittävä toimi luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi onkin suoluonnon elvyttäminen", Näreikkö kirjoittaa.

Hän jakaa monien nuorten huolen luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä ilmastonmuutoksen veroisena uhkana. Näreikkö mainitsee, että elinympäristöjen tuhoutuminen aiheuttaa vuosittain noin neljän miljardin hiilidioksiditonnin edestä päästöjä.

Kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen neuvottelu ja koronaviruspandemia tekevät monimuotoisuuden katoamisesta ajankohtaisen aiheen.

"Ihmisen tunkeutuminen jatkuvasti uusille alueille kaventaa luonnon tilaa ja eri elämänmuotojen elinympäristöjä, mikä johtaa väistämättä yhteentörmäyksiin."

Näreikkö päättää kirjoituksensa esittelemällä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa vireillä olevan kanteen. Vuonna 2017 joukko nuoria portugalilaisaktivisteja nosti haasteen 33:a Euroopan maata vastaan. Sen mukaan valtioiden toimimattomuus ekokriisissä uhkaa nuorten terveyttä, hyvinvointia ja henkeä.

"Euroopan ihmisoikeustuomioistuin onkin määrännyt valtiot vastaamaan näihin huoliin. Myös Suomen", Näreikkö muistuttaa.