"Onhan se vakava tilanne" – Eläintarhat varautuvat lintuinfluenssan leviämiseen

Korkeasaaren eläintarhassa, Heinolan lintuhoitolassa sekä Ähtäri Zoossa viranomaistiedotteita lintuinfluenssassta seurataan herkeämättä. Kuva Korkeasaaresta. LEHTIKUVA / Jussi Nukari.  

Suomessa linnuilla sekä turkistarhojen nisäkkäillä on todettu kuluneen kesän aikana useita lintuinfluenssatapauksia.

Ruokavirasto on määrittänyt yhdeksän maakuntaa tartuntavyöhykkeeksi, jossa siipikarjan ja vankeudessa pidettävien lintujen käsittelyä ja ulkona pitämistä koskevat tarkat määräykset.

Vaikka säännökset eivät suoraan koske eläintarhoja, ainakin Korkeasaaren eläintarhassa, Heinolan lintuhoitolassa sekä Ähtäri Zoossa viranomaistiedotteita seurataan tällä hetkellä herkeämättä.

Alkukesästä Heinolan lintuhoitolaan tuodulla varpushaukalla todettiin lintuinfluenssa. Kyseessä oli tämän vuoden ensimmäinen todettu lintuinfluenssatapaus koko maassa. Lintuhoitola oli suljettuna tapauksen vuoksi heinäkuun alkuun asti.

Turva- ja hygieniatoimet ovat tiukentuneet hoitolassa Ruokaviraston uusien määräysten myötä. Hoitola ei tällä hetkellä ota hoidettavaksi vesi- tai petolintuja.

”Kaikki hoitolan vesilinnut ja papukaijat on siirretty sisätiloihin. Muiden lintujen tarhat on katettu pressuilla ja estetty yleisön pääsy kosketusetäisyydelle linnuista”, Heinolan lintuhoitolan päällikkö Tuuli-Susanna Salmi kertoo.

Korkeasaaren toimitusjohtaja Sanna Hellström kertoo, että eläintarhan omat linnut asustavat katetuissa tarhoissa, jotta kontakti luonnonvaraisiin vesilintuihin vältetään. Korkeasaaren villieläinsairaalaan ei tuoda potilaita sellaisilta alueilta, joilta on löytynyt paljon kuolleita lintuja.

”Riskilajien potilaita ei viedä suoraan samoihin tiloihin muiden hoidettavien eläinten kanssa”, Hellström sanoo.

Korkesaaressa pidetään huolta, etteivät samat työntekijät tai työvälineet kulje villieläinsairaalan ja eläintarhan väliä päivän aikana.

Myös Ähtäri Zoossa kaikki eläinpuiston puolella olevat lintutarhat on katettu.

Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, etteivät suuremmat luonnonvaraiset linnut pääse lintutarhoihin, kertoo intendentti Marko Haapakoski Ähtäri Zoosta.

”Olemme käyneet läpi eläintenhoitajien työkäytänteitä ja kiinnittäneet erityistä huomiota hygieniaan. Viimeisimpänä varotoimena suljimme vesilintutarhan yleisökäytävän”, kertoo Haapakoski sähköpostitse.

Lintuinfluenssatapauksia villilinnuilla on Suomessa kirjattu tähän mennessä 22 tämän vuoden aikana.

Ruokavirasto on todennut tähän mennessä vakavan taudin aiheuttavaa H5N1-lintuinfluenssaa nisäkkäillä ainakin 20 turkistarhalla. Villilintujen arvioidaan tuoneen viruksen tiloille.

Turkistarhoilla lintuinfluenssaa on saattanut tarttua nisäkkäästä toiseen, tiedotti Ruokavirasto torstaina. Näytteiden tutkimista jatketaan.

Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut, että lintuinfluenssaepidemioiden lisääntyminen nisäkkäiden keskuudessa saattaa edesauttaa viruksen leviämistä myös ihmisiin.

Suomessa tartuntoja ihmisillä ei Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan ole todettu.

Muutama vuosi sitten Korkeasaaren villieläinsairaalan potilaassa todettiin lintuinfluenssa. Kaikki sairaalassa silloin olleet potilaat jouduttiin lopettamaan.

Toimitusjohtaja Hellström mainitsee, ettei lintuinfluenssan tämänhetkinen esiintyminen ole suuri yllätys.

”Tilanne on joka vuosi vähän kehittynyt ja muuttunut, mutta onhan se vakava tilanne, että tautia esiintyy.”

Sekä Ähtäri Zoon intendentti Haapakoski että Heinolan lintuhoitolan päällikkö Salmi ovat huolissaan taudin vaikutuksista uhanalaisiin lintupopulaatioihin.

Ruokaviraston edustaja toivoo, että jos omalta pihalta tai lähialueelta löytyy lintujen joukkokuolema, havainnosta ilmoitetaan heti kunnaneläinlääkärille. Kaikki näytteet tutkitaan Ruokavirastossa.

Heinolan lintuhoitolan päällikkö Salmi toivoisi ihmisten suhtautuvan lintuinfluenssaan maalaisjärjellä.

”Turhaa paniikkia kannattaa asian suhteen välttää, mutta aidosta huolesta on kyse”, Salmi sanoo.