Yritykset synkin mielin talveen
Näkymät ovat kaikilla toimialoilla alle keskimääräisen. Sekä teollisuutta, rakentamista että palveluja rassaa kysynnän puute, ei niinkään rahan tai osaavan työvoiman.
Tilauksia on niukasti ja vapaata kapasiteettia paljon.
Tiedot ilmenevät Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lokakuun alussa tekemästä kyselystä. Neljännesvuosittain tehtävään kyselyyn vastasi 1 300 teollisuus-, rakennus- ja palveluyritystä. Vastaajien katse ulottuu noin puolen vuoden päähän eli yritysmaailma menee mieli matalalla ensi kevään vaaleihin.
Teollisuusyrityksistä 23 prosenttia odottaa suhdanteiden synkentymistä ja vain 10 prosenttia paranemista. Lukuja vetävät alas erityisesti elintarviketeollisuus ja puuteollisuus, EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila sanoi keskiviikkona.
”Yritysten toiveet talouden noususta ovat hiipuneet, ja talvikausi mennään heikoissa merkeissä.”
Elintarviketeollisuuden suhdannetilanne on painunut alle keskimääräisen ja näkymät ovat apeat. Synkkyyttä selittävät Urrilan mukaan Venäjän-viennin vaikeudet.
Alan yrityksistä 28 prosenttia odottaa tilanteensa heikkenevän, sillä tilauskanta on laskenut. Tuotanto pysyi kuitenkin heinä–syyskuussa ennallaan ja ja jatkaa pientä kasvua.
Mekaanisesta metsäteollisuudesta peräti 80 prosenttia odottaa suhdanteiden heikkenevän ja ja vain neljä prosenttia vahvistuvan. Tilausten määrä on laskenut ja myyntihinnatkin kääntyneet laskuun. Alamäen arvioidaan jatkuvan.
Sen sijaan paperiteollisuudesta vain 10 prosenttia ennustaa suhdanteiden heikkenevän, yksi prosentti paranevan ja valtaosa säilyvän ennallaan. Tuotannon odotetaan kasvavan loppuvuonna, mutta hintojen alenevan.
Valoisampana talven näkee teknologiateollisuus, vaikka senkin suhdannetilanne mataa alle keskimääräisessä.
Vielä teollisuutta synkempiä ovat rakentaminen ja palvelut.
”Suomi kyntää syvällä. Jos vielä vuosi sitten näytti, että pahenemisen paheneminen oli loppumassa, nyt paheneminen pahenee edelleen”, johtaja Jussi Mustonen EK:sta sanaili.
Henkilöstön arvioidaan vähenevän kaikilla toimialoilla.
Maailman taloustilanne ei ole aivan näin synkkä, sillä talouskasvu on IMF:n mukaan tänä vuonna kolmen ja ensi vuonna neljän prosentin luokkaa. Kasvu on Urrilan mukaan kuitenkin Suomen kannalta liian kaukana: Yhdysvalloissa ja Kiinassa.
Keskimääräisen suomalaisen vientiyrityksen kannalta tilanne on siis heikompi kuin maailman luvut kertovat.
Myönteistä on kuitenkin se, että amerikkalaisten kuluttajien luottamus talouteen alkaa viritä.
Euroopassa toimialojen luottamuskäyrät sen sijaan sojottavat pienen nousun jälkeen jälleen alaspäin.
Teollisuuden tuotantokapasiteetista 42 prosenttia on vapaana, joten uusia investointejakaan ei kasvun takia tarvita. Edes heikko euro ei lisää vientiä. Puutetta on ennen kaikkea kysynnästä.
Mustosen mielestä tilannetta auttaisi, jos Suomi voisi käyttää kasvun kirittämisessä velkavipua. Nyt ei voi, koska muullekaan velkaantumiselle ei näy loppua. Se edellyttäisi tiukkoja päätöksiä, rakenneuudistusten toteuttamista ja aitoa julkisen rahan säästöä eläke- ja sote-uudistuksista.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
