Kotimainen ruoka ja energia mukaan taloustalkoisiin
Suomen talous on pahassa jamassa: kansantuote supistuu, työttömyys ja valtion velka kasvavat, valtion budjettialijäämä nousee, vienti supistuu ja teollisuustuotannon määrä tulee alas. Kasvussa on vain julkinen sektori.
Nyt tarvitaan nopeita ratkaisuja, jotka lisäävät vientiä, vähentävät ulkomailta tuontia ja kohentavat työllisyyttä. Kotimainen energia ja ruoka ovat näissä talkoissa avainasemassa.
Tällä hetkellä maamme ruuantuotannon omavaraisuusaste laskee huolestuttavaa vauhtia, ja tuomme yhä enemmän ruokaa ulkomailta. Sama on energiassa. Hallituksen ratkaisut ovat johtaneet siihen, että meille tuodaan kivihiiltä, vaikka energiaa löytyisi omastakin maasta.
Yhtä tärkeätä kuin edistää vientiä, on hillitä tuontia. Ruoka, luonnonvarat, kannattava maa- ja metsätalous sekä bioenergian tuotanto ovat tässä merkittävässä osassa. Niillä pystymme nopeastikin oikaisemaan vaihtotasetta.
Kivihiilen käyttö on kasvanut vuodessa sähköntuotannossa siten, että kokonaismäärä on nyt yli neljä kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan suomalaisiin metsiin puu lahoaa ja myöskään turvetta ei voida käyttää niin kuin pitäisi.
Keskusta on esittänyt turpeen veron alentamista ja puun muuttuvahintaisen tuen korottamista. Uusien turvesoiden luvitukseen pitäisi saada tolkkua.
Hallituksen on ryhdyttävä toimiin, jotta hiilen tuonti vähenisi. Nykylinja merkitsee tuhansien työpaikkojen menetyksiä Suomessa. Se pakottaa monet sellaisetkin energialaitokset investoimaan hiilenkäyttöön, joita ei sellaisiksi ole suunniteltu.
Suomen kaikkeen uusiutuvaan energiaan käytetty tuki on huomattavasti paljon pienempi kuin Saksan yhteen ainoaan energialähteeseen, kivihiileen, käyttämä tuki. Saksa käyttää tänä vuonna yli 20 miljardia euroa uusiutuviin energialähteisiin ja toimii siten, että rahat jäävät omaan maahan.
Kelkka on meilläkin käännettävä siten, että energiantuotannossa aletaan käyttää suomalaista bioenergiaa. Aluksi on peruttava vuoden alusta voimaan tulleet kotimaisen bioenergian kilpailukyvyn heikennykset ja/tai nostaa kivihiilen vero tasoon, joka varmistaa kotimaisen energian kilpailukyvyn.
Erävoitosta huolimatta EU:ssa on työn alla biomassan kestävyyskriteerit, joka voi pahimmillaan antaa komissiolle paljon valtaa metsänkäytöstämme. Etelä-Euroopassa puun riittävyys on ihan aiheellinen huoli, mutta ei Suomessa, jossa puuston vuotuinen kasvu on yli sata miljoonaa kuutiota vuodessa.
EU:n kanssa on oltava jatkuvasti valppaana! Metsätilakohtaista raportointia ei tarvita eikä lisää byrokratiaa. Kyllä suomalainen itse osaa saunaklapinsakin valita.
Maaseudulta löytyy raaka-aineita ja osaamista, joille tulevaisuuden Suomen menestys rakentuu. Puhtaalle vedelle, ilmalle ja viljelysmaalle on maailmalla kysyntää ja tarvetta. Cleantech on mahdollisuus myös viennin näkökulmasta.
Keskustan esittämä mittava kasvurahasto loisi rahoitusta muun muassa biotaloutta kehittäville kasvuyrityksille. Luonnonvarojen korkeassa jalostamisessa on mahdollisuuksia, esimerkiksi siinä, miten puuraaka-aineesta saadaan uudenlaisia tuotteita.
Mikko Alatalo
kansanedustaja (kesk.)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
