Hormoniliha ja geenimuuntelu huolettavat vapaakaupassa
EU-komissiossa ennakoidaan lihantuotannon joutuvan sopeutujan osaan, jos Yhdysvaltain kanssa syntyy vapaakauppasopimus. Tullin alennuksille haetaan siksi siirtymäaikaa. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoYksikönpäällikkö Markku Keinänen ulkoministeriöstä listasi aiheet, joista suomalaiset kantavat eniten huolta neuvoteltaessa Yhdysvaltojen kanssa vapaakaupasta eli TTIP-sopimuksesta. Keinänen puhui tiistaina EU-komission Suomen edustuston järjestämässä seminaarissa.
Suomeen ei ministeriöön eri kanavista saadun palautteen perusteella haluta nykyistä enempää amerikkalaista hormonilihaa eikä gm-tuotteita.
Koululaitoksen yksityistämistä pelätään ja heikennyksien epäillään voivan kohdata myös julkista terveydenhoitoa. Lisäksi kaivoksiin halutaan soveltaa jatkossakin kotimaista lainsäädäntöä tilanteissa, joissa ulkomainen kaivosyhtiö haluaisi erivapauksia esimerkiksi ympäristölupien suhteen.
TTIP:n solmiminen hyödyttäisi Keinäsen mukaan kansalaisia eniten tullien poistamisen kautta. Suomalaisyritysten kannalta keskeistä olisi sääntelyn vähentäminen sekä pääsy kilpailemaan julkisten hankintojen tarjouksista osavaltioissa.
EU ja Yhdysvallat jättivät viime viikolla käydyssä neljännessä tapaamisessa ensimmäiset tarjouksensa. Neuvotteluista tihkuneiden tietojen mukaan herkille maataloustuotteille, joihin EU lukee lihan, maitojalosteet, vehnän, sokerin ja maissin, olisi tulossa erikoismenettelyjä. Muiden osalta tullit pyrittäisiin teollisuustuotteiden tavoin laskemaan nopeasti nollaan.
”Ymmärrämme MTK:ta, että myös herkkiä tuotteita on oltava. Ajamme niille kiintiöitä ja jonkinlaisia siirtymäaikoja”, Keinänen valotti.
”Herkkiä tuotteita voi EU:n ehdotuksen mukaan olla yhteensä noin neljä prosenttia maataloudesta. Yhdysvalloilta saatu tarjous ei ollut tässä suhteessa ihan yhtä hyvä.”
EU:n erityisasiantuntija Jon Nyman totesi, että neuvotteluissa ollaan nyt vasta pääsemässä oikeaan työhön. Tänä vuonna komission ja Yhdysvaltain pääkauppaneuvottelijat ottavat yhteen vielä neljä kertaa.
Suomalainen Nyman toimii komissiossa kauppapoliittisen pääosaston pääjohtajan Jean-Luc Demartyn oikeana kätenä.
Vaikka EU:n talouden ennakoidaan kokonaisuutena hyötyvän vapaakauppasopimuksen syntymisestä hänen mukaansa on realismia myös ymmärtää, että jotkut sektorit joutuvat koviin haasteisiin. Viime viikolla ilmestyneessä Kauppapolitiikka -lehdessä hän nimesi mahdolliseksi sopeutujaksi lihantuotannon.
Seminaarissa Nyman otti Keinäsen tavoin myös esiin kuluttajien huolet geenimuuntelusta ja kasvuhormonien käytöstä kotieläintuotannossa.
”Näissä ei tulla ehdottomasti muuttamaan eurooppalaista lähestymistapaa. Se on tehty jo ennakkoon USA:lle selväksi.”
Kommenttipuheenvuoron pitänyt MTK:n johtaja Juha Ruippo piti komission tiukkaa lähestymiskulmaa kuluttajansuojaan ja eläinten hyvinvointiin hyvänä.
”Mutta mistä me sitten Yhdysvaltojen kanssa oikeasti neuvottelemme?” hän epäili.
Ministerineuvos Maurice House Yhdysvaltain EU-edustustosta on jo ehtinyt paheksua komission neuvottelutaktiikkaa tässä suhteessa joustamattomaksi (MT 3.3.).
Ruippo nosti esiin komission linjan korostaa neuvotteluissa elintarvikkeita, joille on myönnetty alkuperäsuoja. ”Jos komissiossa niiden etuja painotetaan loppuun asti, tehdään EU:n sisällä pohjoiselle tuotannolle aika merkittäviä myönnytyksiä.”
Alkuperämerkintöjä on myönnetty runsaimmin Välimeren alueen tuotteille, esimerkiksi viineille. Suomen vahvuuksiin kuuluvat puolestaan terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joille on myös Yhdysvalloissa isot markkinat.
Suomen yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala kiinnitti huomiota siihen, että komissio on monessa käänteessä laskenut TTIP-sopimuksen hyödyttävän ennen kaikkea pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
”Miten pk-yritysten intressi viedään käytäntöön, siihen ei kuitenkaan ole yhtä yhtäläistä ratkaisua. EU:ssa sovellettava pienet ensin -periaate pitäisi saada kirjattua sopimukseen”, Neimala totesi.
Yhdysvalloissa on käytössä lainsäädäntö, joka suosii pk-yrityksiä tarjouskilpailuissa. Jon Nyman lisäsi, että USA:n perustuslaissa ei liioin kielletä ulkomaisten syrjintää elinkeinoelämän sopimuksissa.
Neimala ja Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Simo Karetie ennakoivatkin, että mahdollisesta markkinoillepääsystä voisivat ennen kaikkea hyötyä jo vientiä harjoittavat suuryritykset sekä keskisuuret toimijat, joiden alihankkijoina tilauksia voisi levitä myös pk-sektorille.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
