Tornionjoen lohisaalis notkahti viime kalastuskaudella

Kuva: Jukka Pasonen

Tornionjoen lohisaalis oli viime kalastuskaudella arviolta 92 tonnia, eli noin 13 600 lohen suuruinen.

Joen lohisaalis on vaihdellut rajusti kuluvan vuosikymmenen aikana 31–166 tonnin välillä. Keskimääräinen saalis on ollut noin 100 tonnia per kalastuskausi.

Lähes 80 prosenttia joen lohisaaliista saatiin Suomen puolelta. Vavalla pyydettiin yli 80 prosenttia lohista ja loppuosa lähinnä kulku- ja kulleverkoilla sekä lippoamalla joen alaosan apajapaikoilta.

Lohien kutuvaellus oli aiempiin vuosiin verrattuna noin viikon myöhäisempi. Vapakalastuksen lohisaaliit alkoivatkin runsastua vasta juhannusviikolla. Saaliiden puolesta paras pyyntiaika jatkui heinäkuun puoliväliin saakka. Vaikka saalis oli edellisvuotta pienempi, kalastajamäärä pysyi lähes yhtä suurena kuin vuonna 2016.

Viime vuonna Tornionjoen, Muonionjoen ja Könkämäenon muodostamalle yhteislupa-alueelle viehekalastusluvan lunasti 11 400 kalastajaa. Kalastajamäärä oli itse asiassa 1990-luvulta alkaneen seurantahistorian kolmanneksi korkein.

Peräti 89 prosenttia kalastajista oli ulkopaikkakuntalaisia ja he saivat 75 prosenttia lohisaaliista.

Alueellisesti kalastus oli vilkkainta Kolarissa, Lappean ja Äkäsjokisuun välisellä alueella. Kolarista saatiin myös suurin osa lohisaalista.

Yksittäisinä alueina saaliiden määrässä nousee esille myös joen alaosa ja Matkakoski, joista saatiin noin viidennes vapakalastuksen lohisaaliista.

Yhteisluvan lunastaneille suomalaisille kalastajille tehdyn kalastustiedustelun perusteella jokivarren ulkopuolelta tulevat matkailijat kuluttivat kalastusmatkansa aikana eniten rahaa majoitukseen ja elintarvikkeisiin. Lisäksi kuluja muodostui muun muassa matkoista, kalastusvälineiden hankinnoista ja kalastusluvista.

Alueelle suuntautuneisiin kalastusmatkoihin käytettiin yhteensä noin 10 miljoonaa euroa, kun kaikki matkoihin liittyneet kulut laskettiin yhteen.