Miten paljon sähkö maksaa talvella ja keväällä? Tältä näyttävät tuoreet tiedot sähköfutuureista

Näillä näkymin sähkö on lähitulevaisuuden kalleinta helmikuussa.  Kuva: Jarkko Sirkiä, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola

Tuoreiden sähkön futuurihintojen perusteella sähkö on tulevaisuudessa kalleinta aivan lähikuukausina. Sen jälkeen on odotettavissa ainakin jonkinlaista helpotusta.

Kalleinta sähkö on näillä näkymin helmikuussa. Tuolloin nykyisellä kymmenen prosentin arvonlisäverolla sähkön odotetaan maksavan keskimäärin lähes 30 senttiä kilowattitunnilta. Maaliskuulle hinta laskisi noin 22 senttiin kilowattitunnilta. Huhtikuussa keskihinta on tipahtamassa jo noin 18 senttiin kilowattitunnilta.

Futuuritiedot on tarkistettu maanantaina 2. tammikuuta.

Energiateollisuuden energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa huomauttaa, että sähkön hinnan kannalta vaikeimpia ovat lähikuukaudet. Vaikeaksi tilanne muuttuu erityisesti silloin, jos Olkiluodon kolmosreaktori ei ole käynnissä ja samaan aikaan iskevät kovat pakkaset, eikä tuulivoiman tuotantokaan ole runsasta.

”Yksittäisinä tunteina voidaan todella koviakin hintoja nähdä”, Salomaa muistuttaa.

Vaikea tilanne voi olla edessä jo tulevana viikonloppuna, kun pakkanen voi kiristyä etelässäkin yli 20 asteeseen. Samaan aikaan Olkiluodon kolmosreaktori on juuri siirtymässä kuukauden tauolle. On kuitenkin syytä huomata, että samalle ajalle osuu loppiainen ja näin ollen pitkä viikonloppu.

”Hiljentyminen viikonlopun viettoon omalta osaltaan auttaa tilannetta, mutta kyllä tässä varmaankin nähdään jänniä ajankohtia”, Salomaa sanoo.

Myöhemmin tilannetta helpottaa se, että kevään lähestyessä lämpötilat laskevat ja samaan aikaan vesivoimaa saadaan lumien sulaessa.

Energiateollisuuden johtaja muistuttaa, että sähköfutuurien ennustusarvoon on syytä suhtautua tietyllä varauksella.

”Nämä tietenkin ovat aina pielessä enemmän tai vähemmän”, hän sanoo.

Sähköfutuureita käytetään sähkömarkkinoiden osapuolten kesken suojaamiseen. Sähkön myyjät suojaavat tuotantoaan ja sähkön vähittäismyyjät sekä suuret teollisuusyritykset suojaavat sähkön hankintaansa. Futuureilla suojataan keskihintoja, ei erilaisia hintapiikkejä.

”Nämä eivät ole mitään yksiselitteisiä ennusteita”, Salomaa painottaa.

Erityisesti ennustettavuus on kyseenalaista yksittäisen alueen eli vaikkapa Suomen tasolla. Sen sijaan koko Pohjois-Euroopan tasolla ennustearvo on parempi.

Salomaa vertaa sähkön hinnan ennustamista sään ennustamiseen. Sääennusteet ovat luotettavia yleensä parin päivän ajan, mutta sen jälkeen niiden ennustettavuus heikkenee. Samantyyppinen tilanne on futuureissa.

”Mitä kauemmas mennään, sitä suuremmat riskit tietysti tulevat siihen mukaan. Asiat voivat muuttua matkan varrella”, hän sanoo.

Lyhyellä tähtäimellä muutokset voivat olla nopeita.

”Jos joku iso ydinvoimalaitosyksikkö tippuu pois verkosta tai joku kaapeli menee rikki, se vaikuttaa heti”, Salomaa muistuttaa.

Yleisesti sähköfutuureita heiluttaa Suomen näkökulmasta jo mainittu Olkiluodon kolmosreaktorin tilanne. Lisäksi koko Pohjoismaiden tasolla hinnoissa näkyy vesitilanne, joka vaikuttaa vesivoiman tuotantoon. Myös se vaikuttaa, miten sähkönsiirtoyhteydet toimivat.

Sähköfutuurien hinnat ovat muuttuneet moneen kertaan syksyn aikana. Kalleimpien talvikuukausien hinnat ovat nyt tulleet alas huippuhinnoista. Tämä johtuu Salomaan mukaan suurelta osin siitä, että Keski-Euroopan tilanne on parantunut.

”Siellä kaasuvarastot saatiin varsin hyvin täyteen ja sitä myötä kaasun hinta lähti laskuun”, hän arvioi.