Kaasu on nyt kovassa kurssissa
Maailman energiapolitiikka on lähes samanlaisessa myllerryksessä kuin taloudetkin. Jako perinteisiin energiantuojamaihin ja kuluttajamaihin on murenemassa ainakin tilapäisesti. Muutos heijastuu talouden lisäksi kansainväliseen politiikkaan.
Muutoksen syynä on teknologian kehitys, joka tekee mahdolliseksi liuskekaasun hyödyntämisen. Tämän seurauksena esimerkiksi Yhdysvalloista on tulossa energiaomavarainen. Liuskekaasu on jo vähentänyt kivihiilen käyttöä Yhdysvalloissa, ja lisännyt sen tarjontaa muualle. Samalla kivihiilen hinta on pudonnut.
Kivihiilen halpeneminen yhdistettynä Suomen energia- ja ympäristöpolitiikkaan on johtanut siihen, että viime talvena kivihiilen käyttö lisääntyi suomalaisissa voimaloissa reippaasti.
Liuskekaasua löytyy myös Euroopasta, mutta odotukset sen suhteen ovat paljon varovaisempia kuin Yhdysvalloissa. Saksalainen energia-alan asiantuntija Werner Zittel ennakoi, että Yhdysvaltojenkin liuskekaasubuumi päättyy lyhyeen porausten kallistuessa (Talouselämä 16.5.).
Kaasu on kuitenkin kovassa kurssissa myös Euroopassa. Euroopan komissio pohtii parhaillaan sijoitetaanko nesteytetyn maakaasun (lng) suurterminaali Suomeen vai Viron Paldiskiin.
Jos terminaali päätetään rakentaa Viroon, ei suomalainen kaasuyhtiö Gasum lähde hankkeeseen mukaan. Sen sijaan Gasum aikoo rakentaa hieman pienemmän, vain Suomea palvelevan lng-terminaalin joko Inkooseen tai Porvooseen.
Jos terminaali rakennetaan Inkooseen, vaikuttaa se Fortumin päätöksiin Inkoon voimalaitoksen tulevaisuudesta. Vanhat hiilivoimalaitokset tullaan todennäköisesti joka tapauksessa sulkemaan lopullisesti. (MT 7.6.)
Suomen valtio on aktiivisesti mukana maakaasuhankkeissa. Saksalaisen Eonin omistamien Gasumin osakkeiden ostamiseen on varattu 110 miljoonaa euroa ja nesteytetyn maakaasun terminaalien investointitukeen 100 miljoonaa euroa. Jos kauppa toteutuu omistaa valtio Gasumista 44, Fortum 31 ja venäläinen Gazprom 25 prosenttia.
On selvä, että energiapaletti pitää olla mahdollisimman monipuolinen, ettei riippuvuus yhdestä energiatoimittajasta kasva liian suureksi. Myös Itämerelle päätetty rikkidirektiivi pakottaa laivoja siirtymään esimerkiksi juuri nesteytetyn maakaasun käyttämiseen. Kaikesta huolimatta kyseinen kaasu on tuontienergiaa, joka osaltaan heikentää vaihtotasetta.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) korostaa tuoreessa Ytimekäs-lehdessä, että energiapolitiikka on keskeinen tekijä vaihtotaseen oikaisussa. Hänen mielestään korvaamalla tuontienergiaa kotimaisella tuotannolla luodaan myös kotimaista työtä ja hyvinvointia.
Edellinen elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) esitteli vuosi sitten puhtaan energian ohjelman. Sen mukaan pitäisi muun muassa korvata kivihiili voimalakäytössä biovoimalla ja vähentää maakaasun käyttöä kymmenyksellä. Viime talven kokemukset ja valtion vahva panostus nesteytettyyn maakaasuun eivät suoranaisesti tue edellä mainittuja tavoitteita.
Suomessa on jo käytössä laitoksia, jotka pystyvät kotimaisella teknologialla suuressa mittakaavassa kaasuttamaan puuta. Keväällä otettiin käyttöön Metsä Groupin Joutsenon sellutehtaalla käyttöön kaasutuslaitos, jonka puun kuoresta tuottamalla ”puukaasulla” korvataan maakaasu. Maailman suurin biomassan kaasutuslaitos käynnistyi Vaasassa viime syksynä. Puusta pystytään valmistamaan myös bioöljyä ja biohiiltä.
Erilaiset energiatrendit maailmalla tulevat ja menevät. Varmin tapa turvata energiahuolto on panostaa pitkäjänteisesti kotimaiseen, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan tuotantoon. Siihen meillä on riittävästi sekä osaamista sekä raaka-aineita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
