Stressi ja murheet jäävät avantoon
Avantouinti hoitaa kehoa sisältä ja ulkoa. Säännöllinen kylmään veteen pulahtaminen lisää kylmänsietokykyä ja saunassa kukoistava sosiaalisuus virkistää mieltä. Pirkko Määttänen käy avannossa kuudesti viikossa. Saara Olkkonen Kuva: Viestilehtien arkistoSalolaiset Pekka Hakkarainen ja Pirkko Määttänen ovat harrastaneet avantouintia parikymmentä vuotta. Hakkarainen käy avannossa päivittäin ja Määttänen kuusi kertaa viikossa.
“Kotisaunaa emme ole lämmittäneet vuosiin. Nykyään se toimii varastona”, Hakkarainen kertoo.
Molemmat aloittivat harrastuksen tahoillaan ja tutustuivat toisiinsa avannon reunalla.
”Pirkko tokaisi pihalla tupakoivalle miehelle voivansa alkaa seurustella tämän kanssa, jos tupakan poltto loppuisi. Kuullessani tämän ehdotin heti, että olen itse valmis lopettamaan, jos tarjous pätee myös minuun. Ja niinhän siinä kävi”, Hakkarainen hymyilee.
Tupakan poltto jäi ja avantouinnista tuli jaettu harrastus, johon molemmat toteavat jääneensä koukkuun.
Avantouinnin harrastajia on suomessa noin 100 000. Toiset hyppäävät suoraan veteen, toiset lämmittelevät ensin saunassa.
”Me menemme ensin avantoon, jotta ensimmäinen kidutus tulee hoidettua alta pois”, Määttänen kertoo.
Uintikertoja ei lasketa. Avannossa käydään niin monta kertaa kun tuntuu hyvältä. Välillä kastaudutaan ja välillä uidaan pidempi matka.
”Kuuntelemme itseämme ja lopetamme kun siltä tuntuu. Yleensä avantoreissulla menee puolestatoista tunnista kahteen tuntiin.”
Avantoon mennessä vesi tuntuu kylmältä, mutta sieltä noustessa olo on hieno. Kylmänsietokyky on molemmilla parantunut harrastuksen myötä. Paras sää avantouintiin on tuuleton 20 asteen pakkanen.
”Silloin voi rauhassa jäädä laiturille seisoskelemaan ja nauttimaan talvesta. Tuulisessa räntäsateessa haluaa juosta nopeasti takaisin saunaan”, Määttänen toteaa.
Kumpikin käyttää hattua, joka vähentää lämmön haihtumista kehosta. Tossut laitetaan jalkaan, jos pakkasta on yli 10 astetta, jotta jalat eivät jäähtyisi liikaa tai tarttuisi jäiseen maahan.
”Viimeiseksi käymme aina pulahtamassa. Ihohuokoset menevät hyvin kiinni kylmässä, eikä pukiessa tule hiki.”
Pariskunta nauttii saunassa kukoistavasta sosiaalisuudesta. Avantouinnissa vapautuvien endorfiinien ansiosta lauteilla istuu iloista porukkaa ja keskustelu kulkee vapaasti.
”Lauteilla ollaan samalla viivalla. Tittelit ja arvonimet unohtuvat, kun istutaan uimapuvuissa vieri vieressä”, Hakkarainen toteaa.
Nimiä ei juuri avannolla kysellä.
”Välillä ihmisiä on hankala tunnistaa kaupungilla. Tapana on mennä avantotutun luo ja tokaista kovaan ääneen, että en meinannut sinua tunnistaa vaatteet päällä”, Määttänen kertoo.
Joka saunassa on oma tunnelmansa. Myös puheenaiheet eroavat toisistaan.
”Kruusilassa puhutaan lampaiden hoidosta, Naarijärvellä aiheena ovat metsästys ja kalastus ja Kuusjoen Nummijärvellä maanviljely. Meren rannalla Kokkilassa sauna on niin iso, että puhe muuttuu kuppikuntaisemmaksi”, Hakkarainen tietää.
Suurin osa kävijöistä on yli 50-vuotiaita. Myös nuorempaa väkeä käy avannossa ja välillä lapsiakin istuu lauteilla, Määttänen kertoo.
”Yksi asia tässä harrastuksessa on varma. Stressi ja murheet jäävät avantoon.”
SAARA OLKKONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
