Ratsastajat kaahasivat ravimaailmaan
Rami Marjamäki Monte eli raviratsastus oli kenttäratsastuksen SM-mitalistille Aki Karhapäälle (etualalla) tuntematon laji. Montekisa oli ensimmäinen myös ravihevonen Zoltanille, jonka kanssa Karhapää oli Teivon kisan kolmas. Kuva: Viestilehtien arkistoTAMPERE
Kun kenttäratsastuksen SM-kultamitalisti Aki Karhapäälle ehdotettiin osallistumista raviratsastuskisoihin, hän ei empinyt.
Raveissa menestyneen Zoltanin ohjaus tosin mietitytti ratsuihin tottunutta.
”Isompi juttu on hokata, mitä painetta vastaan se juoksee, että pelataan sitten samaa peliä.”
Tiistai-illan kisoissa kaksikko oli lopulta kisan kolmas.
”Kisa meni tosi hienosti, kokemus oli aivan mahtava. Perhe jonka hevosta sain kokeilla, oli huippu.”
Tapahtumaa organisoinut Pohjois-Hämeen Hippos ry:n puheenjohtaja Kristiina Ertola on tyytyväinen Teivon ratsastajaravien antiin.
”Uutta porukkaa oli paljon. Eiköhän tästä perinne tule.”
Hän on tutustunut työssään eläinlääkärinä ja vapaa-ajalla sekä ratsu- että ravihevosmaailmaan.
”Molemmilla puolilla on ennakkoluuloja. Tietämättömyyttä siitä, mitä lajissa tehdään. Ratsupuolella kritisoidaan, ettei lisätty ravi ole hevoselle luonnollista. Ravi-ihmiset taas eivät aina tajua ratsupuolen touhuja.”
Raviradoillakin on huomattu, että lajin kehittämiseksi tarvitaan lisää yhteistyötä (MT 31.7). Myös Teivon rataa halutaan hyödyntää jatkossa paremmin.
”Ei kummankaan lajin tapahtumissa liikaa yleisöä ole. Saman hevosen ympärillä kuitenkin pyöritään. Raviurheiluun pääsee sisään ratsastukseen nähden pienellä satsauksella.”
Ratsastajat voisivat hyötyä ravimaailman opeista myös kotitallilla.
”Kunnon rakentaminen ja mittaaminen ei ole ratsuilla yhtä systemaattista”, Karhapää toteaa.
Toisaalta Ertolan mukaan ravihevosten harjoittamisessa voitaisiin hyödyntää enemmän ratsastusta arjen monipuolistamiseksi. Toinen, jossa ravimaailma johtaa, ovat palkkiot kilpailuista.
Karhapää painottaa, että ratsupuolella kulut juoksevat yhtä lailla.
”Ratsupuolella ei ole samanlaista vedonlyöntijärjestelmää, mikä on kyllä kadehdittava tilanne. Ratsuilla rahapalkinnot ovat naurettavat.”
Aivan kaikkea Teivossakaan ei voi tehdä. Esimerkiksi laukkakisat ovat raviradalla mahdottomuus, sillä laukkahevoset vaativat ravureita pehmeämmän pohjan.
Miten ratsu- ja ravimaailma voisivat lähentyä jatkossa?
”Yksi mitä olen miettinyt, on että poniraviurheilua vietäisiin ratsastuskouluille ja sitä kautta saataisiin mukaan nuorempaa porukkaa”, Ertola ideoi.
”Kynnys lähteä raviradalle poniravikurssille voi olla iso. Tilanne olisi eri, jos tapahtuma vietäisiin omalle tallille.”
Ertola toivookin, että idea saataisiin toteutettua ensi vuonna.
Entä saisiko raviohjastajia ratsaille?
”Jos (Tom) Gordinille vihjaisisi, ehkä he saisivat Horse Show’hun väliaikaohjelman jossa raviohjastajat ratsastaisivat. Se toisi hyvää, positiivista julkisuutta kaiken negatiivisuuden keskellä”, Karhapää väläyttää.
Hän on valmis lähtemään ratsastajaraveihin uudestaankin, jos kutsu käy.
”Kyllä ilman muuta osallistun. Oli tosi hauskaa, tosi mukavia ihmisiä”, Karhapää miettii.
”Se on kaikkien etu, että saadaan jengiä paikalle.”
Tuulikki Viilo
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
