Nopea 4G-verkko luvataan samaan hintaan maaseudulla ja kaupungissa asuvalle
Maaseudun laajakaistayhteydet kohenevat ratkaisevasti, kun 4G-verkon rakentaminen alkaa vuoden vaihteen jälkeen. Tukiasemat sijoitetaan olemassa oleviin mastoihin. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoVuoden kestänyt huutokauppa uusista 4G-taajuuksista päättyi runsas kuukausi sitten ja Telia-Sonera, Elisa ja DNA jakoivat tarjolla olleet 800 megahertsin taajuudet. Yhtiöt maksoivat taajuuksista yli sata miljoonaa euroa.
Kauppa velvoittaa operaattorit rakentamaan verkon koko maan kattavaksi.
Tiukin velvoite asetettiin Telia-Soneralle, jonka verkon pitää peittää 95 prosenttia talouksista 2016 loppuun mennessä ja 99 prosenttia vuoden 2018 lopussa. Elisalle ja DNA:lle riittää 97 prosentin peitto vuoden 2018 lopussa.
Käytännössä kaikki kolme operaattoria rakentavat oman verkon, jonka kuuluvuus vastaa vähintään nykyistä 3G-verkkoa. Pääosa tukiasemista asennetaan maaseudulla nykyisiin mastoihin ja usein vielä niin, että yksi multiradiotukiasema hoitaa kaiken puhe- ja dataliikenteen.
Operaattorikolmikko on rakentanut liki sadalle paikkakunnalle 4G LTE-verkon, jossa käytetään 1 800 ja 2 600 megahertsin taajuuksia. Ne sopivat tiheään asutuille alueille mutta eivät haja-astutusalueille lyhyen kantaman takia.
Verkot kattavat 40 prosenttia talouksista.
Uusi 800 megahertsin taajuus muuttaa tilanteen, sillä se kuuluu yhtä kauas kuin 900 megahertsin taajuuteen tukeutuvat 2G- ja 3G-verkot.
Mistä tarkalleen rakentaminen alkaa, siitä yhtiöt eivät halua kertoa. Peruslinja lienee, että alkuun lähdetään sieltä, missä on eniten käyttäjiä eli isoista taajamista ja niiden ympäristöistä.
Taajuuksista maksettiin niin paljon, että verkon rakentamisessa ei aikailla, yhtiöistä vakuutetaan.
Urakka on iso, satoja miljoonia euroja, sillä jokainen operaattori pystyttää tuhansia uusia tukiasemia.
Alkukankeutta voi olla, sillä huutokaupan päättymisestä ei ole kovin pitkää aikaa.
Ensimmäiset uuden taajuuden tukiasemat saadaan kuitenkin käyttöön todennäköisesti vielä tammikuussa, lupaa tuotantojohtaja Antti Jokinen DNA:lta.
Jokinen arvelee, että vuoden päästä peitto on 70 prosenttia talouksista.
Kehityspäällikkö Tomi Heikkilä Telia-Soneralta on tyytyväinen, että uudet taajuudet saadaan lopulta käyttöön.
”Nyt on oikeasti mahdollista rakentaa koko maan kattava liikkuva laajakaista ja taata nopeat yhteydet myös harvaanasutulle maaseudulle.”
Peittovelvoite on niin tiukka, että liikkeelle on pakko lähteä nopeasti, toteaa kehityspäällikkö Eetu Prieur Elisalta.
Gsm-verkko rakannettiin vajaassa vuosikymmenessä. 4G-verkko pitää saada pystyyn alle viidessä vuodessa niin, että se kuuluu likimain joka kolkkaan Suomessa.
Prieur pitää etuna, että taajamiin on rakennettu eri taajuudella toimivaa 4G-verkkoa. Uusi 800 megahertsin verkko voidaan kohdistaa suurimpien taajamien ulkopuolelle.
Hinnoittelusta ei ole vielä päätöksiä, mutta yhtiöt vakuuttavat, että kuukausiveloitus on koko 4G-verkossa sama riippumatta siitä, käytetäänkö yhteyttä maaseudulla tai kaupungissa.
Maaseudun laajakaistayhteydet voivat parantua vielä lisää, jos ja kun digitelevision käytössä oleva 700 megahertsin taajuus siirretään mobiilidatan käyttöön. Tämän pitäisi toteutua kuluvan vuosikymmenen lopulla.
Mobiililaajakaistan nopeus on kompromissi, sillä olosuhteet, kuten asiakkaan ja tukiaseman väliset esteet ja verkon kuormitus, vaikuttavat nopeuteen. 800 megahertsin verkossa teoreettinen maksiminopeus on 75 megabittiä sekunnissa, mutta käytännössä päästään 10–30 megabittiin.
Sekin on paljon enemmän kuin nykyisillä kiinteillä puhelinverkon kautta tulevilla yhteyksillä.
Lisäksi lähtevä suunta on lähes yhtä nopea kuin tuleva toisin kuin kupariverkon laajakaistayhteyksissä.
Valokuitu on eri asia. Sen luotettavuutta ja nopeutta liikkuvalla laajakaistalla ei saavuteta, operaattorit toteavat.
Heikkilän mukaan 4G ei korvaa valokuitua, vaan tulee sen rinnalle. Jos kaikki liikenne siirtyisi mobiiliin, verkko ei ainakaan aluksi läpäisisi sitä. Kuormaa olisi liikaa.
Mobiiliverkko sopii liikkuvuuden lisäksi sinne, mihin ei kannata vetää valokuituliittymää.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
