Uusi ympäristöministeri väläyttää päätehakkuille ikärajoja, kieltäisi soiden avohakkuut ja tarkastelisi nieluvelvoitteiden toteutumista alueittain – "En näe asiaa niin yksinkertaisena, että puuta voidaan hakata saman verran kuin se kasvaa"

"Metsissä on edelleen monella tapaa Suomen tulevaisuus", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo. Hän etsisi keinoja nostaa jalostusastetta sekä valmistaa uusia tuotteita, jotka ovat pitkäikäisiä ja säilyvät hiilivarastona. "Uusia ratkaisuja tarjoaa myös kiertotalous, joka on saanut Suomen EU-puheenjohtajakaudella jo nyt vastakaikua ja ratkaisuja voidaan myydä myös maailmalle." Kuva: Kari Salonen

Miten kutkuttava yhdistelmä! Vihreä ympäristö- ja ilmastoministeri samassa hallituksessa metsien talouskäyttöä kannattavan keskustan ja paperimiesten työpaikkoja valvovien demareiden kanssa.

Krista Mikkosen taistelupareina ovat jo alkumetreillä olleet etenkin keskustan maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja elinkeinoministeri Katri Kulmuni, ja aiheena hakkuiden sopiva määrä ja sellutehdashankkeet.

Ministeripaikasta Mikkosen kanssa kisannut Oras Tynkkynen on kertonut, ettei hallitusneuvotteluissa keskusteltu hakkuukatosta. Mikkonen puolestaan on sanonut, ettei usko kaikkien suunniteltujen sellutehdashankkeiden toteutuvan, koska puuta ei riitä. Hänen mukaansa hallitusohjelma lähtee kuutioita enemmän monimuotoisuuden ja hiilinielun vahvistamisesta.

"Hallitus ei määrittele hakkuille tiettyä tasoa, vaan linjaa vahvasti, että hiilinielu kasvaa ja hiilivarasto pysyy suurena. Kestävyys on eri asia puuntuotannon, ilmastopolitiikan, luonnon monimuotoisuuden ja esimerkiksi virkistyskäytön näkökulmasta. En näe asiaa niin yksinkertaisena, että puuta voidaan hakata saman verran kuin se kasvaa."

Erityisen tarkkana pitää Mikkosen mukaan olla vanhoissa metsissä, missä lajisto hupenee ja hiilivarastot ovat isot.

Toisaalta hakattavan metsän ei pitäisi myöskään olla liian nuorta. Mikkonen olisi valmis palauttamaan päätehakkuisiin ikärajan. Valtiolla kun on heikosti keinoja puuttua metsänomistajien toimintaan, mutta EU:n kanssa sovittuja nieluvelvoitteita pitäisi noudattaa.

Mikkosen mukaan ilmastotavoitteita voi olla helpompi edistää ja toteuttaa, jos tarkastelussa olisivat koko maata pienemmät alueet.

"Keskustelua pitää käydä. Esimerkiksi pilkkomalla joitakin tavoitteita alueellisesti pienemmiksi niissä voi olla helpompaa edetä. Muun muassa tilastointia tehdään paljon maakunnittain", Mikkonen pohtii.

"On hyvä muistaa, että jos Suomen antamia kansainvälisiä ilmastositoumuksia ei pystytä täyttämään, voidaan joutua miettimään, joutuuko maksumieheksi valtio vai käyttäjä tai omistaja."

Ohjauskeinona mietitään myös maankäyttömuutosmaksua, jos metsää kaadetaan rakentamisen tieltä.

EU-puheenjohtajana Suomi ei voi Mikkosen mukaan ajaa omia metsä- ja nielunäkemyksiään. Muiden maiden ministerit eivät myöskään pääse Suomen-vierailullaan parin viikon päästä metsään, vaan risteilevät ja syövät Helsingin edustalla.

Ministerille tärkeitä ovat luonnon monimuotoisuus ja soidensuojelu.

"Jos ajatellaan monimuotoisuuden vahvistamista ja lajikadon hidastamista, tärkeintä on, että suojellaan alueita, kuten vanhoja metsiä tai erilaisia suotyyppejä. Mutta kaiken suojelu ei ole ainoa ratkaisu, vaan pitää myös katsoa metsänkäyttöä ja -käsittelyä", Mikkonen sanoo.

Se tarkoittaa, että lisätään esimerkiksi lahopuiden määrää ja kulotusta, huolehditaan riistatiheiköistä, jätetään riittävästi ja riittävän järeitä säästöpuita ja tehdään suojavyöhykkeitä, hän listaa.

Suomen metsäluontotyyppejä ovat 13 lehtotyyppiä, 15 kangasmetsätyyppiä ja kuusi erikoistyyppiä, hän lunttaa papereistaan.

"Kaikkiaan kolme neljäsosaa näistä metsäluontotyypeistä on uhanalaisia. Pelkkä suojelu ei riitä, siksi myös metsänkäsittelystä pitää huolehtia."

Hallitusohjelmassa luvataan lisätä suojelurahaa 100 miljoonalla eurolla, ja Mikkosen mukaan Metso-ohjelmalla on siinä iso rooli.

Suojelupotista voi tulla vielä mehevä kiista, sillä Mikkonen kannattaa pysyviä kohteita oman ministeriönsä kautta ja vierastaa maa- ja metsätalousministeriön kautta rahoitettavaa määräaikaista suojelua.

Metsähallituksen osalta hallitusohjelmaan on kirjattu monimuotoisuuden ja hiilinielun ottaminen mukaan tuottotavoitteeseen. Mikkosen mukaan myös jatkuvaa kasvatusta lisätään.

"Siihen liittyy ennakkoluuloja ja virheellisiä käsityksiä, joten on hyvä että niitä saadaan hälvennettyä. Tiedetään, että turvemailla avohakkuu aiheuttaa valtavat ilmastopäästöt ja näen, että se olisi syytä kieltää."

Hallitusohjelmaan on kirjattu Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on tiukempi kuin Ruotsin ja Saksan.

"Se on kunnianhimoinen, ja kiristämistä pitää miettiä joka sektorille."