Kaveri on retkiluistelijan tärkein varuste ‒ suuret järvet ja meri jäätyvät toivottavasti vasta lumisateiden jälkeen
Jäätymisrajoja on vaikeampi arvioida, kun jään päälle sataa lunta. Jää voi olla lumen alla yllättävän heikkoa.
Sää suosi retkiluistelua Sotkamossa marraskuun lopussa. Kuva: Terhi Pape-MustonenSyystalvi on suosinut retkiluistelijoita eri puolilla Suomea, sillä osa järvistä ehti jäätyä ennen kuin niille satoi lunta.
Erityisen hyvä tilanne on ollut Kuopiossa ja Jyväskylässä sekä Vaasan seudulla, Suomen retkiluistelijoiden hallituksen jäsen Veikko Iittainen kertoo.
”Täällä Pirkanmaalla pääsi itsenäisyyspäivänä useammallakin järvellä luistelemaan, yhdellä järvellä oli hyvät jäät ja siellä pystyi järjestämään myös retkiä.”
Etelä-Suomessa luisteltiin ainakin Hollolassa, Porvoossa ja Espoon Nuuksiossa sekä Varsinais-Suomessa Maarian altaalla Turussa.
Torstaista lähtien lumisateet heikentävät luistelusäitä jo jäätyneillä järvillä.
”Isot järvet ja meri eivät vielä ole jäätyneet, joten niillä päästään toivottavasti luistelemaan sen jälkeen kun sateet taukoavat ja vedet jäätyvät”, Iittainen pohtii.
Tänä vuonna talvi alkoi Etelä-Suomessakin jo marraskuun lopulla, mutta joinain vuosina luistelemaan on päästy jo lokakuun puolella. Viime talvena tammi–maaliskuu olivat erityisen hyviä luistelukuukausia meren jäillä.
”Retkiluistelun hienous ja isoin ongelma piilevät siinä, että jää on tuoretuote. Luisteluretkeä ei voi kenenkään kanssa sopia kalenteriin vaan jäälle on lähdettävä, kun keli on kohdillaan”, Iittainen kuvailee.
Kaverin saaminen luisteluretkellä on kuitenkin erittäin tärkeää: yksin jäille ei saa lähteä.
”Kaverin kanssa on luisteltava samaa jälkeä mutta väliä on oltava noin kymmenen metriä, etteivät molemmat uppoa samaan sulaan”, Iittainen varoittaa.
”Joitain luistelijoita on jo tippunut jäihin mutta suuremmilta vahingoilta on vältytty.”
”Kun reitin käy ensin huolellisesti tiedustelemassa, voi sitä sen jälkeen luistella rauhallisin mielin”, Iittainen muistuttaa.
Kaverin lisäksi retkelle on otettava mukaan vaihtovaatteet vesitiiviisti pakattuna reppuun, naskalit, heittoköysi ja retkiluistelusauvat.
Korona ja etätöiden joustavuus lisäsivät ihmisten mahdollisuutta ja kiinnostusta myös retkiluisteluun. Iittainen kertoo, että Suomen retkiluistelijoiden jäsenmäärä nousi viime vuonna kahdeksan prosenttia.
Luistelukaudella seuran jäsenet seuraavat jäätilannetta ja lähettävät siitä raportteja.
Tänä vuonna jäät ovat olleet erikoisia, Iittainen kertoo.
”Pirkanmaalla on ollut leutoja pakkasia ja teräsjää pitää luistellessa enemmän ääntä kuin normaalisti. Johtuisikohan se ilmakuplista jääkerrosten välissä? Jää ritisee, mutta kestää. Tarkkana saa olla ja paksumman lumen alueilla jää on ollut selvästi heikompaa.”
Jäätymisrajoja on vaikeampi arvioida, kun jään päälle sataa lunta. Jää voi olla lumen alla yllättävän heikkoa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
