”Mikään kunta ei kärsi sotesta kohtuuttomasti”
Tämä oli peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.), sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn (kok.) sekä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Juha Rehulan (kesk.) viesti keskiviikkona Helsingissä, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) järjestämislakia esiteltiin kunnille.
Moni ympäri maata tullut kuntien edustaja odotti kuntakohtaisia laskelmia, mutta hallitus julkaisi ne vasta torstaina, kun antoi sote-lakiesityksensä eduskunnalle.
Jos keskiviikkona kunnanisien palaute hallitukselle oli viileää:
”400 euron lisäys ajaa kunnan kuin kunnan vararikkoon ja palvelut alas. Jo 200 euroa tuhoaa kunnan itsehallinnon ja nostaa veroja 3–5 prosenttia.”
”Asiansa hyvin hoitaneiden palvelut pudotetaan huonojen tasolle, ja niin saadaan tasapuoliset palvelut kaikille.”
”Taloudellisuudesta ei ole laskelman laskelmaa, vaan onttoa koetetaan todistella hyväksi.”
”Olemme kuulleet rahoitushuolia ja erilaisilla järjestelyillä yritetään varmistaa, ettei minkään kunnan asema muutu kohtuuttomaksi”, Huovinen vakuutti.
Suurimmalla osalla kunnista lisälasku jää Huovisen mukaan alle 200 euroon asukasta kohti ja muutokset rajataan enintään 400 euroon siirtymäajan avulla.
Taloutta seurataan ja arviointia tarkistetaan tarvittaessa, ministeri lupasi.
Hänen mukaansa ohjausryhmä on päättänyt maksuperiaatteista katsomatta karttoja tai kuntaluetteloita.
Hallituksen mukaan kuntien sote-menot ovat nyt 2 300–5 500 euroa asukasta kohden ja pienemmät kustannukset merkki tehokkuudesta tai kapeasta tarjonnasta.
Uudessa mallissa kunnat maksavat sote-alueille asukasluvun ja palvelutarpeiden mukaan 20 ja 80 prosentin painoarvoilla. Sote-alueet taas maksavat palveluista tuottamisvastuu-kuntayhtymille.
Kuntien menoihin vaikuttavat myös tuleva valtionosuusuudistus ja sote-rahoituksen tulevat muutokset.
”Osassa kuntia muutosten yhteisvaikutukset ovat suuria. Meidän pitää varmistaa, että kuntien rahat riittävät tulevaisuudessa myös muihin peruspalveluihin”, sanoo liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko (kok.).
Kuntien lisämenoja- ja tuloja aiotaan tasata siten, että vuonna 2017 tasausraja on 50 euroa, vuonna 2018 150 euroa, vuonna 2019 250 euroa ja vuonna 2020 400 euroa asukasta kohti. Vuoden 2020 jälkeen tasataan yli 400 euron maksuheitot: mikään kunta ei hyödy tätä enempää.
Siirtymäjärjestelyyn kuuluisi aluksi 252 kuntaa eli 83 prosenttia kunnista ja vuonna 2020 kuntia olisi 47 eli 15 prosenttia kunnista.
Tasauksesta huolimatta veroprosentti nousee valtaosissa kunnista. Rautjärvellä nousupaine on 7,4 prosenttia, Evijärvellä laskua 3,75 prosenttiyksikköä.
Rädyn kotikaupungissa Helsingissä vero alenisi 0,21 prosenttiyksikköä ja Huovisen Jyväskylässä nousisi 1,28 prosenttiyksikköä.
”On aivan selvää, että sote-järjestämislaki tarvitsee ympärilleen vielä rahoitusratkaisun”, Räty sanoo.
Siinä perataan muun muassa työterveyshuolto, opiskelijaterveydenhuolto ja kansalaisten valinnanvapaus.
Monikanavatyöryhmän työ valmistuu maaliskuuksi. Vaihtoehdot esittelee Rädyn mukaan nykyinen hallitus.
Huovisen mukaan sote-uudistus takaa kansalaisten perusoikeudet. Kuntiin liittyvä perustuslakiongelma ratkaistiin niin, että tehtävistä vastaavat tuottajavastuualueet, eivät kunnat.
Hallitus ja oppositio vakuuttelivat, ettei kunnan rooli katoa. Muillakin kuin julkisilla tuottajilla on paikkansa.
”Ilomantsilainen fysioterapeutti voi jatkaa yrittäjänä ihan niin kuin nytkin”, Rehula rauhoitteli.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
