Maahanmuuttoa vastustava laitaoikeisto otti murskavoiton Hollannin vaaleissa – valtaanpääsy riippuu muiden puolueiden yhteistyöhalusta

Laitaoikeistolaisen PVV-puolueen johtaja Geert Wilders seurasi vaalitulosten laskentaa Scheveningenissä Hollannissa keskiviikkona. LEHTIKUVA/AFP.  

Vaikka vaaleja pidettiin jo ennakolta hyvin ennalta-arvaamattomina, oli Vapauspuolueen erittäin hyvä menestys silti suuri yllätys. Se ei vaaleja edeltäneissä mielipidetiedusteluissa mahtunut edes kolmen kärkeen.

Vaalivoittokaan ei takaa Wildersille pääministerin paikkaa, sillä valtaosa muista puolueista ei suostu samaan hallitukseen PVV:n kanssa. Suurten puolueiden johtajista ainoastaan VVD:n Dilan Yesilgöz on pitänyt mahdollisena hallitusyhteistyötä Wildersin kanssa, ja hänkin on puhunut vain Vapauspuolueen ottamisesta omaan hallitukseensa.

”Esitän muille puolueille kutsun. Nyt meidän on pyrittävä sopimukseen toistemme kanssa. PVV:tä ei voi enää ylenkatsoa”, Wilders kiteytti hurraaville kannattajilleen myöhään keskiviikkona.

”Hollantilaiset toivovat saavansa maansa takaisin. Samalla he toivovat, että me patoamme turvapaikanhakijoiden tsunamin ja vähennämme maahanmuuttoa”, hän jatkoi.

Sen lisäksi, että Vapauspuolue on avoimen muslimivastainen, se lupaili vaalien alla muun muassa rajojen sulkemista ja kansanäänestystä Hollannin EU-erosta.

Wilders itse on saanut vuonna 2016 tuomion marokkolaisia halventaneista puheista.

Wildersia ehättivät jo ovensuukyselyjen tulosten jälkeen myöhään keskiviikkona onnittelemaan Unkarin kansallismielinen pääministeri Viktor Orban, joka sanoi "muutosten tuulien" puhaltavan, ja Ranskan laitaoikeiston johtaja Marine Le Pen, jonka mukaan Wildersin menestys vaaleissa oli "häikäisevä".

Hollannin vaalit olivat ennenaikaiset, sillä pääministeri Mark Rutten hallitus esitti eronpyyntönsä heinäkuussa koalition kaaduttua maahanmuuttoon liittyvien erimielisyyksien takia.

Ennätykselliset 13 vuotta Hollannin pääministerinä toiminut Rutte on ilmoittanut vetäytyvänsä politiikasta sitten, kun uusi hallitus on vaalien jälkeen muodostettu.

Vaaliteemoina oli maahanmuuton ja asuntopulan lisäksi hyvä hallinto, sillä Hollantia ovat ravistelleet viime vuosina useat poliittiset skandaalit.

Hallitusneuvotteluista odotettiin jo ennen Vapauspuolueen menestystä vaikeita, sillä Hollannin poliittinen kenttä on pirstaloitunut. Nykyisessä edustajainhuoneessa on 15 puoluetta, ja näissä vaaleissa edustajainhuoneen 150 paikasta kilpaili 26 puoluetta.

Rutten väistyvää hallitusta sorvattiin kokoon lähes vuosi.