vierasyliö Sivutoimiyrittäjiä on syytä arvostaa

On arvioitu, että kaikista suomalaisista yrityksistä noin 28

prosenttia olisi sivutoimisten yrittäjien pyörittämiä.

Tuoreen tutkimuksemme mukaan sivutoimiseen yrittäjyyteen ajaa ensisijaisesti

kutsumus ja mahdollisuus

toteuttaa itseään. Mahdollisuus lisäansioihin on motiiveissa vasta toisella ja sivutoimisuutta suosiva perhetilanne kolmannella sijalla.

Yli puolella sivutoimiyrittäjistä toiminta oli alkanut omasta harrastuksesta tai kiinnostuksen

kohteesta. Lähes kolmasosa

sivutoimiyrittäjistä oli ryhtynyt alalle, jota ei ole opiskellut ja jolla ei ole työskennellyt.

Sivutoimiyrittäjyys tarjoaa monelle tervetulleen henkireiän arkisen palkkatyön rinnalla.

Sivutoimiyrittäjyydellä on tärkeä rooli paitsi yrittäjinä toimivien yksilöiden myös työelämän ja kansatalouden kannalta.

Suomessa täytyy kasvattaa sekä työnteon määrää että

tuottavuutta. Sivutoimiset

yrittäjät tekevät juuri näin

toimiessaan yrittäjinä esimerkiksi palkkatyön, opiskelun tai vanhempainvapaan ohella.

Sivutoimiyrittäjyys mahdollistaa myös joustavan työurien pidentämisen.

Vajaa kolmasosa tutkimistamme sivutoimiyrittäjistä oli eläkeläisiä. Yli 50-vuotiaana

aloitettavaan yritystoimintaan

onkin alettu viime vuosina

kiinnittää Euroopassa enemmän huomiota. Kun eläkkeelle

jäädään yhä parempikuntoisena, sivutoiminen eläkeläisten

yrittäjyys todennäköisesti

entisestään lisääntyy.

Myös työuraansa aloitteleville

nuorille sivutoimiyrittäjyys

voi olla työnteon muotona

kiinnostava. Sivutoiminen

yrittäjyys sopii tapaan, jolla nuoremmat sukupolvet

asennoituvat työelämään ja

elämään ylipäänsä.

Pirstaloituneeseen työelämään

tottuneille on palkkatyön ja

yrittäjyyden vuorottelu luontaisempaa. X-sukupolven suhdetta

työelämään ovat leimanneet pätkätyöt, tilapäisyys ja tuotannon siirtyminen halpojen työvoimakustannusten maihin.

Y-sukupolvi taas on kasvanut ajan ja paikan joustoihin.

Yhdessäolo ja työ voivat olla virtuaalisiakin. Työtä voidaan tehdä mistä vain, milloin vain. Työstä ja elämästä nauttimista

arvostetaan enemmän kuin suurta palkkaa.

Nuoret asiantuntijat saattavat

vaeltaa nomadeina ympäri maailmaa ja tehdä sivutoimisina yrittäjinä tietotyötä koto-Suomeen matkoiltaan käsin.

Vaikka tutkimuksemme mukaan sivutoiminen yrittäjyys on

monelle pysyvä ratkaisu eikä vain askel matkalla päätoimiseen yrittäjyyteen, ei sivutoimiyrittäjyyden merkitystä elinkeinoelämän dynamiikan

kannalta ole syytä vähätellä.

Ensinnäkin sivutoimisten

yrittäjien toiminta täyttää markkinatarpeita. Se tuottaa esimerkiksi syrjäseuduilla

palveluja, joita muutoin ei olisi saatavilla lainkaan, ja ylipäänsä

tarjoaa markkinoille niche-tuotteita ja palveluita, jotka

eivät yksinään kannattelisi

täysipäiväistä yritystoimintaa.

Toiseksi, sivutoimiset

yrittäjät toimivat puskurina markkinoilla. Sivutoimiset

kykenevät usein esimerkiksi paikkaamaan joustavasti

muiden yritysten lisäkapasiteetin tarvetta.

Kolmanneksi, sivutoimiset yrittäjät ovat merkittävä potentiaalinen yritysostajien reservi.

Äskettäin tehdyn omistajanvaihdosbarometrin mukaan 28 000 yritystä etsii Suomessa ostajaa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Omistajanvaihdosmarkkinoilla on ostajan markkinat ja kasvuhalukkaille yrittäjille

löytyy hyviä mahdollisuuksia

kasvattaa liiketoimintaansa

epäorgaanisesti yritysostojen

kautta. Sivutoimiset yrittäjät, joilla on palkkatyön ohella

hankittua yrittäjyyskokemusta, ovat lupaavaa ostaja-ainesta.

Yritys- tai liiketoimintaostot tarjoavat mahdollisuuden

nopeasti kasvattaa sivutoimiyrittäjän liiketoimintaa siinäkin tapauksessa, että oma liikeidea ei kanna kasvuun.

Syitä sivutoimiyrittäjyyden suosioon on monia. Suomen pienet markkinat eivät riitä

täysipäiväiseen yrittäjyyteen

kaikilla aloilla ja kaikilla paikkakunnilla. Etenkin pienten

paikkakuntien elinkeinoelämälle sivutoimisten yrittäjien panos on tärkeä.

Sivutoimiyrittäjyys sopii

myös kulttuurillisesti hyvin

suomalaiselle. Kansainvälisissä vertailuissa on

todettu, että suomalaiset

arvostavat yrittäjyyttä. Suuri osa suomalaisista harkitseekin yrittäjyyttä jossain elämänsä vaiheessa.

Ratkaisevaa kykyä ja halua riskinottoon löytyy lopulta vain noin joka kymmenenneltä.

Sivutoimisena voi harjoittaa yrittäjyyttä ilman itsensä

elättämisen pakkoa; se tarjoaa turvallisemman kanavan

yrittäjyysenergialle kuin täysipäiväiseen yrittäjyyteen

heittäytyminen.

Sivutoiminen yrittäjyys on merkityksellinen niin makro-

kuin mikrotaloudenkin

ilmiönä, eikä sitä ole syytä marginalisoida. Ei pidä luoda

eikä hyväksyä keinotekoisia esteitä sivutoimiselle yrittäjyydelle.

Pidempiä ja joustavampia työuria tarvitsevan talouden tulisi suosia kaikenlaisia

tuottavan toimeliaisuuden muotoja.

Lainsäädännöllä ja viranomaisohjeilla voidaan joko

edistää tai haitata sivutoimista yrittäjyyttä.

Vaikkapa kehittämistukiin

ja sosiaaliturvaan liittyvien määräysten kannustavuutta on syytä tarkastella sivutoimiyrittäjienkin näkökulmasta.

Sivutoimiyrittäjät ovat

ahkeria, yritteliäitä ja keskimäärin korkeasti koulutettuja

henkilöitä, jotka usein toimivat

asiantuntijapalvelujen alalla.

Sellaisen osaajan ilta- ja

viikonloppupuhteina saattaa syntyä seuraava Rovio, palkkatyön ohessa.

ANMARI VILJAMAA

ELINA VARAMÄKI

KIRSTI SORAMAA

KTT Anmari Viljamaa toimii

yliopettajana, KTT, dosentti Elina Varamäki tutkijayliopettajana ja KTT Kirsti Soramaa yliopettajana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.

Avaa artikkelin PDF