Puolan ilmastokokouksessa neuvotellaan yhteisistä säännöistä maailman maille – mikään ei ole vielä umpikujassa

Kimmo Tiilikainen on luottavainen ilmastoneuvottelujen suhteen. 

Katowicen ilmastokokouksessa ei neuvotella uusista päästövähennyksistä, eikä olla romuttamassa maiden Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 tekemiä päästövähennyslupauksia.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) selventää, että Pariisin sopimuksen mukaan aletaan elää vuodesta 2020 eteenpäin. Tällä viikolla YK:n COP24-ilmastokokouksessa viimeistellään Pariisin sopimuksen toimeenpanon säännöt eli niin sanottu sääntökirja.

Käytännössä seuraava hetki, jolloin Pariisin ilmastosopimuksen osapuolet voivat päivittää virallisesti kansallisia ilmastotavoitteitaan, on vuosi 2020.

Isäntämaa Puola on nimennyt sääntöneuvotteluihin kuusi ongelmakohtaa, joita ovat rahoitus, läpinäkyvyys, sopeutuminen, markkinamekanismit, päästöjen vähentäminen ja vähennysten viisivuotisarvioinnit.

Tiilikainen johtaa ilmastonmuutokseen sopeutumista käsitteleviä neuvotteluja yhdessä Gambian ympäristöministerin Lamin Dibban kanssa.

Vaikka on uutisoitu uhkakuvia lietsoen, ettei muun muassa Yhdysvallat tunnusta IPCC:n raportin peräänkuuluttamien ilmastotoimien kiireellisyyttä, eivät sääntökirjaa koskevat neuvottelut kariudu kyseiseen eripuraan. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet eivät myöskään muutu.

Tiilikainen muistuttaa, että IPCC:n raportti tilattiin Pariisin sopimuksen syntyhetkellä.

Raportin lopputulos on se, että kahden asteen lämpeneminen lisää satojen miljoonien ihmisten kärsimystä muun muassa veden ja ruuan puutteen takia verrattuna tilanteeseen, jossa lämpeneminen saadaan pysäytettyä 1,5 asteeseen.

"IPCC:n raportin pitäisi painaa osapuolia eteenpäin antamaan kunnianhimoisempia tavoitteita 2020 eteenpäin", Tiilikainen ynnää. Niin muun muassa EU-maat ovat varustautuneet tekemään.

Tiilikainen luottaa, että jonkinlaiset yhteismitalliset säännöt Pariisin sopimuksen toteuttamiselle saadaan Puolassa aikaan, vaikka joustoja jouduttaisiinkin joidenkin maiden osalta tekemään.

Tärkeää on, että Pariisin henki säilyy, eli ettei jakoa enää synny teollisuus- ja kehitysmaihin, vaan kaikki hoitavat osuutensa oman kykynsä mukaan.

Yhdysvaltojen halu vetäytyä ilmastosopimuksesta aiheuttaa huolta kehittyville maille. He haluavat varmistua, että vuoteen 2020 mennessä luvattu 100 miljardin dollarin vuotuinen ilmastorahoitus toteutuu.

Hiilinieluista ei sääntökirjassa näillä näkymin linjata mitään.

Metsäneuvos Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että EU kuitenkin ajaa muun muassa Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa sääntöihin paria kirjausta hiilipäästöjen ja -nielujen laskennasta. Maiden mielestä pitäisi sopia, ettei metsätuotteisiin sitoutunut hiili tule laskettua kahteen kertaan ylittäessään maiden rajoja.

Lisäksi maankäyttösektorin puolella olisi sovittava, millä ehdoilla luonnontuhoista, kuten metsäpaloista aiheutuvat päästöt voidaan ”putsata pois”, etteivät ne vesitä maiden kansallisia sitoumuksia.

Lue lisää:

Petteri Taalas: Ilman muutoksia energiaan, liikkumiseen ja ruokatapoihin aiheutamme tuleville polville huomattavat kärsimykset.