Puolet viljelijöistä tyytyväisiä MTK:n edunvalvontaan koronakriisissä – "Hajautettu yhteiskuntarakenne on osoittanut vahvuutensa, mutta yksikään puolue ei nosta sitä esille, ei edes keskusta"

MTK on saanut myönteistä palautetta muun muassa kausityövoiman saatavuuteen liittyvästä edunvalvonnasta. Kuvassa Suomeen saapuvia ukrainalaisia kausityöläisiä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kuva: Jarno Mela

Kuva: Heta-Linnea Kovanen

Runsaat 40 prosenttia viljelijöistä arvioi, että MTK on onnistunut maatalouden edunvalvonnassa koronakriisin aikana. Suunnilleen yhtä moni on toista mieltä.

Tulos käy ilmi kesäkuun alun ja juhannuksen välillä toteutetusta viljelijägallupista.

Kriittisimpiä edunvalvonnan onnistumista kohtaan ovat naudanlihan- ja maidontuottajat. Myönteisimpiä taas ovat muiden kasvien kuin viljan viljelijät.

Nuorten, alle 40-vuotiaiden viljelijöiden enemmistö on tyytyväinen etujärjestön toimintaan koronakevään aikana. Iäkkäämmät ja isompia aloja viljelevät eivät ole yhtä tyytyväisiä maatalouden edunvalvontaan.

Tukialueittain kaikkein kriittisimpiä ovat a-alueen viljelijät ja tyytyväisimpiä c1 ja c2 -alueiden viljelijät.

Joka kymmenes viljelijä ei osaa arvioida MTK:n maatalouden edunvalvonnan onnistumista koronakriisissä.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvioi, että vastauksissa näkyy viljelijöiden turhautuminen heikkoon hintakehitykseen.

"Arvostusta ja kehuja tulee kyllä, mutta se ei näy tilipussissa." Varsinkin naudanlihan tuottajien tyytymättömyyttä selittää Marttilan mukaan alentunut tuottajahinta.

Puheenjohtajan mukaan MTK ja Suomi onnistuivat koronaepidemian aikana hyvin siinä, että viljelijät ovat pysyneet terveinä, eikä elintarvikeketjuun ole tullut epidemian takia tuotantokatkoksia kuten monissa maissa on tapahtunut.

Myönteistä palautetta on tullut myös kausityövoiman saatavuuteen liittyvästä edunvalvonnasta.

Suurin pettymys ovat maatilojen liitännäiselinkeinojen tukitoimet.

"Yritysmuotoneutraalius ei ole kriisituissa toteutunut, maatilojen liitännäisyritykset ovat olleet koko ajan muita huonommassa asemassa. Valtiovallalta tämä on heikko suoritus ja enemmän olisi pitänyt potkia päätöksentekoa liikkeelle", Marttila pohtii.

Koronakriisin aikana yritystukia on jaettu useita miljardeja euroja. Painotus ei ole Marttilan mukaan suosinut maatilayrityksiä.

"Makeraan tuli yhtä paljon kuin design-museoon. Hajautettu yhteiskuntarakenne on osoittanut vahvuutensa, mutta se ei näy päätöksissä mitenkään. Yksikään puolue ei nosta sitä esille, ei edes keskusta."

MTK:n oma toiminta on Marttilan mukaan mennyt kriisioloissa eteenpäin isoilla harppauksilla.

"Uusia työkaluja on saatu käyttöön ja moni on oppinut käyttämään niitä. Moni kokous on hoidettu traktorin pukilta."

Kantar TNS Agrin toteuttamassa puhelinkyselyssä kysyttiin myös viljelijöiden tyytyväisyyttä pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen onnistumiseen koronatoimissa.

Viljelijöiden suuri enemmistö on tyytyväinen hallituksen toimintaan koronakriisin hallinnassa. Viljelijöiden näkemys on jokseenkin sama kuin suomalaisten keskimäärin (MT 29.6.). Suhtautumisessa hallituksen koronaonnistumiseen ei käytännössä ole eroja alueiden tai tuotantosuuntien välillä.

Tulos heijastelee Marttilan mukaan Suomen onnistumista epidemian ensimmäisen aallon taltuttamisessa.

"Tärkeintä on, että luottamus valtiovaltaan ja viranomaisten kykyyn hoitaa tilannetta on säilynyt."

Kyselyyn vastasi kesäkuun alkupuolella 636 viljelijää painotettuna alueiden ja tuotantosuuntien mukaan. Tulosten virhemarginaali on neljä prosenttiyksikköä suuntaansa koko otoksen osalta. Osaotosten tulokset ovat suuntaa antavia.