vierasyliö Yritykset kasvun kynnyksellä

Kun talous matelee, kuulostaa yritysten kasvusta puhuja kuulostaa helposti toiveajattelijalta. Silti kasvuyrityksiä löytyy myös vaikeina aikoina.

Miksi yksi kasvaa ja toinen ei? Yrityksen kasvua ei ole pystytty

suoraan ennustamaan tutkimuksen keinoin sen enempää Suomessa kuin maailmallakaan. Kasvu ei ole kiinni mistään yksittäisestä seikasta tai ominaisuudesta.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on 2000-luvun alusta lähtien tutkittu eteläpohjalaisten yritysten kasvua. Vuosituhannen alun kasvuyrityksille suunnattu seurantatutkimus kertoo, että kasvu ruokkii kasvua.

Eniten kasvaneita yrityksiä löytyy mikroyritysluokan yläpäästä: kolme neljäsosaa 5–9 henkeä työllistävistä yrityksistä

kasvoi seurantakaudella. Vähiten kasvuyrityksiä puolestaan löytyi pienten alle viiden hengen yritysten joukosta.

Suurinta kasvupotentiaali on siis kasvun alkuun päässeillä mikroyrityksillä, jotka ovat jo ylittäneet kynnyksen työllistää useita työtekijöitä. Kun alkuun on päästy, ei kasvua nähdä enää peikkona.

Tähän on hyvä syy. Kasvu ja taloudellinen menestyminen näyttävät kulkevan käsi kädessä.

Seurantatutkimuksen aineistossa vahvin kasvua selittävä tekijä oli menestyminen, jolla viitataan paitsi liiketoiminnan

laadulliseen kehittymiseen myös taloudellista tulokseen. Hyvään tulokseen tähdätessään yrittäjä siis osuu todennäköisemmin myös yhteiskunnan kannalta toivottavalle kasvu-uralle.

Jos yrityksen menestyminen selittää sen kasvua, mikä sitten selittää menestymistä?

Yhtä oikeaa reseptiä ei ole, mutta seurantatutkimuksen mukaan vahva kosketus markkinoihin ja panostukset uuden kehittämiseen ovat tärkeitä. Merkittävin yksittäinen selittävä tekijä oli kuitenkin tiedolla johtaminen. Laajaan tietopohjaan ja systemaattiseen seurantaan perustuva johtaminen tuottaa tulosta.

Menestyvä yritys kerää tietoa sekä sisältä että ulkoa.

Kuulostaa itsestään selvyydeltä, että oman talouden tunnuslukujen on oltava systemaattisessa seurannassa, mutta käytännössä yritysten valveutuneisuudessa on suuria eroja.

Jokainen yritys toki miettii kohdallaan, mitkä luvut ovat tärkeimpiä ja mikä on järkevä seurannan taso. Kriittisimpiä lukuja, kuten myyntiä, saatetaan tutkailla päivittäin, toisilla riittää kuukausittainen raportointi. Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja voidaan tarkastella vuosittain.

Oleellista on, että yrityksen ohjausjärjestelmien tuottama tieto kyetään hyödyntämään päätöksenteossa.

Tärkeää on myös ulkoa tuleva

tieto.

Perinteisten asiakkuuksienhallinnan tietojen lisäksi menestyvä yritys panostaa asiakkaiden käyttäytymisen ja

arvostuksien muutosten seuraamiseen. Lisäksi on pyrittävä hallitsemaan hajanaisempaa ja vaikeammin tavoitettavaa tietoa teknologian kehityksestä, kilpailijoiden toimintatavoista

ja toimintaympäristön muutoksista.

Saako yrityksen siis menestymään ja kasvamaan mittaamalla ja seuraamalla? Niinkin voisi

kasvuyritysten seurantutkimuksesta päätellä. Mutta yhteys ei ole välttämättä yksisuuntainen. Johtamisessa käytetyn informaation laajuus kertoo paljon siitä, miten yritystä ylipäänsä luotsataan.

Systemaattinen tiedon

hyödyntäminen ei ainoastaan paranna päätöksenteon edellytyksiä – se osoittaa, että liiketoiminta ylipäätään on suunnitelmallista ja sen kehittäminen johdonmukaista.

Tiedolla johtamiseen liittyy myös valmius kuunnella erilaisia näkemyksiä.

Tutkimusaineistossa todettiin, että hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyllä on positiivinen yhteys menestykseen. Myös ulkopuolista asiantuntemusta kannattaa hakea monipuolisesti; esimerkiksi tärkeät

asiakkaat ovat usein tärkeitä kumppaneita myös tuotekehityksessä.

Liiketoimintaympäristö muuttuu yhä nopeammalla sykkeellä. Teknologian kehitys nopeuttaa ja syventää muutossyklejä. Yritysten on pärjätäkseen kyettävä

ottamaan hyödyt irti muutoksesta.

Suomen talous on myös integroitunut globaaleihin trendeihin vahvemmin kuin viime vuosituhannella. Edes kotimarkkinoilla toimivat yritykset eivät ole enää suojassa kansainväliseltä kilpailulta, kuten verkkokauppojen ahdistamien kivijalkamyymälöiden tilanne todistaa.

Toimintaympäristön jatkuva

myllerrys muuttaa myös kasvun ehtoja.

Kun yritys toimii ennustettavassa tilanteessa, on suunnitelmallinen kasvu mahdollista.

Epävakaa ympäristö haastaa perinteisen kasvumallin. Nopeasti muuttuvissa oloissa orgaaninen kasvu edellyttää entistä yrittäjämäisempää otetta.

Suunnitelmallisen kasvun rinnalle nousee kyky reagoida

mahdollisuuksiin. Kasvavan yrityksen suuri sisäinen haaste

onkin yrittäjämäisen otteen säilyttäminen samalla kun

kehitetään tietoon perustuvaa johtamista.

Jatkuvan ja nopean muutoksen oloissa myös kasvun muotoja on tarkasteltava kriittisesti.

Liikevaihdon vähittäinen kasvattaminen ja lisähenkilöstön palkkaaminen ovat edelleen kasvun perusilmentymiä, mutta

liiketoiminnan kapasiteetin kasvattaminen yritys- tai liiketoimintaostoin nousee yhä

useammin vaihtoehdoksi.

Kapasiteettia voidaan kasvattaa myös kumppaniverkostoja hyödyntämällä.

Päättäjät ovat perinteisesti

toivoneet yrityksiltä nimenomaan työllisyyden parantamista henkilöstömäärää kasvattamalla. Turbulentissa ympäristössä on kuitenkin voitava tarkastella kasvua myös arvoketjujen tasolla.

Nopea kasvu saattaa tulevaisuudessa olla entistä useammin yritysverkostojen kasvua, jossa riskiä jaetaan, ja nopea sopeutuminen yksittäisen yrityksen näkökulmasta on mahdollista.

Kasvu monimuotoistuu, joten

kasvun mittareidenkin on muututtava.

ANMARI VILJAMAA

ELINA VARAMÄKI

KIRSTI SORAMA

Kirjoittajat ovat

kauppatieteiden tohtoreita

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.

Kasvuyrityksiä löytyy myös vaikeina aikoina.

Avaa artikkelin PDF