Maanomistajat haluavat lampaat maisemanhoitajiksi
Maisemasuunnittelija Helena Pakkanen pitää Heponiemen kärkeä erinomaisena maisemanhoitokohteena. Aluetta tarkastavat hänen kanssaan Markus (keskellä) ja Tuomas Mattila. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoKotka (MT)
Hurukselan kylän kohdalla Kymijokeen pistävä Heponiemi näyttää huhtikuisena aamupäivänä kovin ankealta paikalta. Talven jäljiltä rantaheinikko on vielä eloton, ja sitä reunustaa paikoin jopa pahasti vesakoitunut kaistale.
Jo ensi kesänä alue näyttää aivan toiselta. Siitä pitävät huolen Kalliomäen tilaa isännöivien Mattilan veljesten suunnitelmat.
Alue on tarkoitus aidata ja vesakko raivata, minkä jälkeen tilan lampaat päästetään hoitamaan aluetta kuntoon.
Koska kyse on vanhasta laidunmaasta, hoidon myötä alueella saattaa lähivuosina kasvaa jälleen useita sellaisia kasvilajeja, joista siellä ei ole nyt tietoakaan.
”Vaikka laitumille tyypillisiä kasveja ei olisi kasvanut alueella vuosikymmeniin, niiden siemenet ovat voineet säilyä maassa itämiskykyisinä. Kun raivaamisen ja laiduntamisen myötä kasvuolot muuttuvat, ne saattavat jälleen itää”, kertoo Pro Agria Etelä-Suomen maisemasuunnittelija Helena Pakkanen.
Pakkanen on saapunut Kalliomäen tilalle kartoittamaan yhdessä tilan isäntien, Tuomas ja Markus Mattilan kanssa tilan maisemanhoitokohteita.
Tarkoituksena on, että kohteista tehdään maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimus, joka on yksi uuden tukikauden ympäristösopimuksista.
Pakkanen on varannut sopimusta valmistellessaan yhden kokonaisen päivän vierailuunsa Kalliomäen tilalla. Sen alkajaisiksi kolmikko käy läpi kaikkien kohteiden erityispiirteet ja nykytilan.
Osa kohteista ei välttämättä ole vielä tänä vuonna laidunnettavassa kunnossa. Niiden kunnostukselle kannattaa Pakkasen mukaan hakea ei-tuotannollisten investointien tukea.
Heponiemen kärjessä oleva alue ei suurta kunnostusta kaipaa. Pääosin riittää alueen aitaaminen ennen laidunnuskautta.
Reunustava vesakkokaistale sen sijaan vaatii enemmän työtä.
”Kaikkea ei kannata yrittää kuntoon kerralla. Tänä keväänä voi hakea hoitosopimusta alkavaksi sekä 1. toukokuuta 2015 että 1. toukokuuta 2016”, Pakkanen neuvoo.
Tänä vuonna sopimus voi alkaa vain kolmenlaisissa kohteissa: joilla on ollut aikaisempi sopimus, joissa on mahdollista toteuttaa riittävä sopimusehtojen mukainen laidunnus tai jotka on perustettu ei-tuotannollisen investoinnin tuella.
Maisemalaidunnus on Mattilan veljeksille tuttua jo edelliseltä tukikaudelta.
Tilalla on ollut lampaita vuodesta 1996 lähtien. Jo useana vuonna ne ovat hoitaneet maisemaa muun muassa Kyminlinnan alueella.
Uusista kohteista kaikki ollaan perustamassa vuokramaille. Tuomas Mattilan mukaan maanomistajat ovat suhtautuneet liki yksinomaan myönteisesti ajatukseen maisemalaidunnuksesta.
”Eräskin totesi, että se on parasta, mitä alueella on pitkään aikaan tehty. Maisemalaidunnuksessa on se mukava ominaisuus, että se tuottaa hyötyä ja iloa kummallekin osapuolelle.”
Yksi uusista laidunnuskohteista on valkoselkätikan pesimäalue.
Helena Pakkanen kertoo, että maisemalaidunnus ei häiritse rauhoitetun linnun pesintää, vaan siitä on päinvastoin hyötyä.
Juhani Reku
Tuomas Mattila
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
