Maatalous kannattaa parhaiten Keski-Euroopassa
BRYSSEL (MT)
Jos maatalouden kannattavuutta mitataan yrittäjätulon suuruudella, parhaiten EU:ssa pärjäävät Keski-Euroopan perinteisten maatalousmaiden viljelijät.
Eurooppalaisen maatilojen
kannattavuuskirjanpidon mukaan yli 70 000 euron keskimääräiseen yrittäjätuloon ylsivät vuosina 2007–2009 ranskalaisen Champagne-Ardennen ja pohjoisitalialaisen Lombardian maakunnan tuottajat.
Ensimmäisessä korkeat tulot selittyvät lähinnä maakunnan nimeä kantavan hintavan kuplajuoman tuotannolla. Lombardiassa taas yhdistyvät suotuisat olot, korkea tukitaso sekä erikoistunut ja tehokas tuotanto.
Yrittäjätulo mittaa viljelijän omalle työlle ja pääomalle saamaa korvausta, eli kansan kielellä sitä, mikä jää ”viivan alle”. Yleensä isommilla tiloilla myös yrittäjätulo on suurempi.
Yli 50 000 euron yrittäjätuloon päästiin 2007–2009 suurten tilojen Britanniassa, Pohjois-Ranskassa ja osassa entistä Itä-Saksaa.
Aina iso tila ei kuitenkaan tarkoita korkeita tuloja.
Sosialismin jäljiltä EU:n suurimmat maatilat ovat Slovakiassa. Kirjanpitotilojen kes-
kikoko on maassa lähes 600 hehtaaria. Siitä huolimatta ti-
lat tekivät vertailuvuosina raskasta tappiota. Tappiolle Slovakian maatilat ajoivat etenkin ulkopuolisen työvoiman palkkakustannukset ja suuret investointien poistot.
Huonosti meni myös Tanskan maatiloilla, vaikka tuotanto on maailman mittakaavassakin poikkeuksellisen tehokasta. Tanskalaistiloja rasittaa massiivinen velkaantuminen ja sen seurauksena isot korkomenot. Keskimäärin jokaisella tilalla on velkaa yli miljoona euroa, isommilla tiloilla jopa kymmeniä miljoonia.
Itävallan, Pohjois-Italian ja Pohjois-Espanjan esimerkit osoittavat, että hyviin tuloihin voi päästä myös pienillä tiloilla, kun tuotanto on riittävän erikoistunutta. Suosituilla matkailualueilla myös erilaiset liitännäiselinkeinot kasvattavat maatilojen tuloja.
Kanarian saarilla ja Maltalla hyvät tulot johtuvat erikoistuneen tuotannon lisäksi erittäin korkeasta maataloustuesta.
Korkea tuki ei silti aina tarkoita hyviä tuloja. Esimerkiksi Kreikan tilat ovat niin pieniä, että yrittäjätulo jää hyvästä hehtaarituesta huolimatta 10 000 euron tuntumaan.
Suomalaisviljelijät eivät juhli tulovertailussa, vaikka maatalouden kokonaistuki onkin EU:n kärkipäätä. Tuet sulavat korkeisiin tuotantokustannuksiin ja yrittäjätulo jää keskimääräiseksi.
Jos otetaan huomioon erot eri maiden hintatasossa, suomalaisviljelijöiden asema heikkenee entisestään.
Suomi on Tanskan jälkeen EU:n kallein maa, kun taas esimerkiksi Itä- ja Etelä-Euroopassa pienilläkin tuloilla pärjää suhteellisen hyvin.
NIKLAS HOLMBERG
Karjanpidosta
luopuminen on ollut mielessä
jo jonkin aikaa«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
