Venäjä-asiantuntija pitää Ahvenanmaalla sijaitsevaa Venäjän konsulaattia uhkana Suomelle – "Kumpia on enemmän Ahvenanmaalla, vihreitä miehiä vai Suomen armeijaa?"

Venäjän konsulaatti Ahvenanmaalla sijaitsee Maarianhaminan keskustan lähellä. Kuva: Heikki Saukkomaa

Venäjän konsulaatti Ahvenanmaalla on historian peruja, mutta se aiheuttaa Suomelle turvallisuusuhkan, sanoo Venäjä-asiantuntija Kari Liuhto. Hän on Turun yliopiston professori ja Itämeren alueen yhteistyötä edistävän Centrum Balticum -säätiön ja Pan-Eurooppa -instituutin johtaja.

Maarianhaminassa sijaitseva Venäjän konsulaatti on perustettu talvisodan jälkeen nimellisesti valvomaan aseettomuuden ja puolueettomuuden toteutumista.

Liuhdon mielestä nyt olisi aika vakavasti harkita konsulaatin henkilökunnan akkreditoinnin peruuttamista turvallisuusuhkan takia.

"Konsulaatti on historiallinen peru, mutta ainakin se aiheuttaa epäilyjä siitä, että sen kautta voitaisiin viedä sotilaallista tavaraa Ahvenanmaalle. Suomen puolustusvoimat ei ole siellä vakituisesti, josta kumpuaa tilanne, että kumpia on enemmän Ahvenanmaalla, vihreitä miehiä vai Suomen armeijaa?" Liuhto sanoo.

Hänen mielestään konsulaatin häätäminen olisi luonteeltaan ennakoiva askel. Sen seurauksena Venäjä todennäköisesti karkottaisi vastaavasti suomalaisia diplomaatteja Venäjältä.

"Mielestäni se olisi kuitenkin konkreettinen turvallisuutta lisäävä toimi."

Liuhto esittää myös muita konkreettisia toimia, jotka hänen mielestään Suomen pitäisi tehdä.

Ensinnäkin Fennovoimahanke olisi hänestä pantava jäihin.

"Turvallisuusselvitys ei nyt riitä. Pitäisi olla kanttia tehdä valtion ylimmän tason johdolla eli presidentin suulla poliittinen päätös jäädyttää hanke Venäjän sotilaallisten toimien takia."

Lisäksi professori keskeyttäisi valtion rahoituksen Suomalais-Venäläiselle kauppakamarille. Rahallisesti kyse on symbolisesta eleestä, mutta sodan toisen osapuolen rahoittaminen on kyseenalaista.

Suomalais-Venäläinen kauppakamari on Venäjän-kaupan asiantuntijaorganisaatio, joka auttaa yrityksiä viennissä.

"Nyt kun Venäjästä on tullut sodan osapuoli, niin ei ole syytä tehdä taloudellisia riippuvuuksia, yksityisiä tai valtiollisia, varsinkaan, kun vielä viikko sitten oltiin sitä mieltä, ettei Ukrainalle uskalleta antaa sotilaallista materiaaliapua."

Yksittäisille ihmisille Liuhto esittää konkreettiseksi toimeksi rahan lahjoittamista Ukrainalle siihen tarkoitettujen nettisivustojen kautta.

Liuhto huomauttaa, että vaikka Suomeen ei kohdistu suoranaista uhkaa, vaikutukset tulevat väistämättä myös meille. Hän näkee hyökkäyksen Ukrainaan Venäjän aggressiona koko Eurooppalaista vapautta ja demokratiaa kohtaan.

Putinin on Liuhdon arvion mukaan vaikea päästä hyvään ratkaisuun tilanteessa, joka tulee olemaan myös taloudellisesti tuhoisa ruplan kurssin ja omaisuuksien arvojen romahduksen takia. Maan eliittikään tuskin on tilanteesta hyvillään.